Juhlavuosi on houkutellut vaeltajat Santiago de Compostelaan

Yksi läntisen Euroopan tärkeimmistä pyhiinvaelluskohteista, apostoli Jaakobin hauta, on kiinnostanut tänä vuonna ennätyksellisen suurta joukkoa vaeltajia.

Juhlavuottaan viettävän Santiago de Compostelan reitin on matkannut tähän mennessä jo noin 165 000 ihmistä.

Viime vuonna vaeltajia oli 150 000. Suomalaisia heistä oli reilut 800.

Reitti koki uuden tulemisensa 1990-luvulla

Santiago de Compostelan reitillä voi tavata myös lehmiä. (Kuva: Kari Partio.)

Pyhän Jaakobin vaellus sai alkunsa yli tuhat vuotta sitten, kun katolilaisten keskuudessa levisi tieto apostoli Jaakobin mahdollisesta hautapaikasta Santiago de Compostelan kaupungissa. Sitä ennen pyhäinjäänteet olivat kateissa lähes 800 vuotta.

Pyhiinvaellusinnostus levisi koko Eurooppaan. Siitä syntyi laaja vaellusreittien verkosto, jonka arvellaan ulottuneen jopa Suomeen saakka.

Keskiajan jälkeen tapa alkoi menettää suosiotaan uskonpuhdistusten ja muiden mullistusten vuoksi.

Vaellusreittiä alettiin markkinoida aktiivisesti 1990-luvulla. Uuden tulemisensa se koki varsinaisesti vuonna 1993, jolloin reitti pääsi Unescon maailmanperintöluetteloon.

Nykyään myös suomalaiset matkatoimistot järjestävät vaellusmatkoja paikalle.

Matkaan ajavat stressi ja mietiskelyn tarve

Suomalainen Tuija Wetterstrand vaelsi Espanjan halki Ranskan rajalta Santiago de Compostelan kaupunkiin muutama vuosi sitten. Kilometrejä tuli 750, ja aikaa meni vajaa kuukausi.

Kirjan matkastaan kirjoittanut Wetterstrand kertoo, että aiemmin vaellukselle lähdettiin uskonnollisista syistä, mutta nykyään yhä useammalla syyt ovat toisaalla.

– Uskoisin edustavani itse aika tavallista lähtijää, jolla on meneillään jonkinlainen elämänmuutos tai joka miettii elämänsä suuntaa muuten. Joillakin on elämässä sellainen tilanne tai niin paljon stressiä, että haluaa olla vähän aikaa rauhassa ja miettiä elämänsä asioita.

Monenkuntoisille sopiva matka

Tuija Wetterstrandin mukaan Santiago de Compostelan vaellus sopii monenikäisille ja -kuntoisille. Paras aika matkustaa on hänen mielestään kesäkuu, mutta jos haluaa välttää ihmismassoja, kannattaa lähteä keväällä, loppusyksystä tai talvella. Talvella sää voi tosin olla kylmä ja sateinen.

Muutoin ei tarvitse pelätä sen enempää fyysistä kuin henkistäkään rasitusta, Wetterstrand vakuuttaa.

– Minulle itselleni ei ollut ennen matkaan lähtöä selvää edes se, pääsenkö perille vai en. En ollut kävellyt pitkiä matkoja tai harjoitellut aiemmin lainkaan. En ollut varannut edes paluulippua, koska en tiennyt, kuinka pitkään jaksan kävellä. Lopulta se oli kuitenkin aika helppoa. Matkan varrella oli vain muutama vaikeakulkuisempi vuoristo-osuus, mutta muuten polut ja tiet olivat aika kevyitä.

Pyhiinvaelluksella kaikilla on sama päämäärä

Santiago de Compostelan vaellusreitillä on monenlaisia maisemia. (Kuva: Kari Partio.)

Wettenstrand muistuttaa, että kaikki eivät suinkaan vaella 750 kilometriä putkeen. Matka voi olla lyhyempikin, eli vaelluksen voi aloittaa mistä vaan reitin varrelta.

Santiago de Compostelan piispantoimisto antaa todistuksen pyhiinvaellusmatkasta, jos voi osoittaa todeksi, että on kävellyt vähintään 100 tai pyöräillyt vähintään 200 kilometriä.

Matkan voi tehdä myös vaikka kolmessa erässä eri vuosina, jos haluaa vaeltaa koko matkan mutta ei voi jostain syystä käyttää yhtä kokonaista kuukautta matkantekoon kerralla.

Wetterstrandin mielestä matka on joka tapauksessa kokeilemisen arvoinen.

– Se on hauskaa. Siellä tapaa ihmisiä ympäri maailman. Kaikilla on sama päämäärä. Jokainen on siellä jollain tapaa hyvällä mielellä. Vaelluksella saa kaikkea: liikuntaa, historiaa, kulttuuria ja – jos haluaa – myös uskontoa ja mietiskelyä. Lisäksi myös maisemat ovat upeat.

Lue myös:

    Uusimmat