Joutsenlahti kiistää Ulvilan murhatutkinnan manipuloinnin

Seuraa oikeudenkäynnin tapahtumia täältä: Live-seuranta

Lahti surmattiin kotonaan Ulvilassa joulukuussa 2006. Valtionsyyttäjä Jorma Äijälän mukaan tutkintaa johtanut Joutsenlahti toimitti kesällä 2007 Anneli Auerille ennakkoon valokuvia tuolloin epäillyn miehen huputetuista kasvoista. Kuvista näkyi miehen silmät, nenä ja vähän otsaa. Auer tunnisti joitain päiviä myöhemmin miehen ensin valokuvista ja sitten tunnistusrivistöstä.

Näyttelijä Kai Tanner vangittiin murhasta epäiltynä, kun Joutsenlahti vetosi vangitsemisistunnossa valokuva- ja ryhmätunnistukseen. Hän oli vangittuna viikon ja todettiin sittemmin syyttömäksi.

- Surman jälkeen asianomistajana pidetylle Anneli Auerille näytettiin valokuvia sadoista henkilöistä ja toivottiin, että hän tunnistaisi tekijän, Joutsenlahden asianajaja selvitti.

- Tutkimukset johtivat osassa tapauksissa lisäselvityksiin, osassa eivät, puolustus jatkoi.

Joutsenlahden puolustuksen mukaan tunnistamisen merkitys oli pieni koko vangitsemispäätöksen kannalta. Joutsenlahti ei myöskään hankkinut itselleen mitään hyötyä. Epäiltyjä oli kymmeniä ja vihjeitä tuli paljon.

Puolustuksen mukaan tutkijoita oli vähän ja tutkittavia asioita paljon. Puolustuksen mukaan menettelystä tiesi 20-30 poliisia.

Puolustus huomautti myös että Auer-jutun syyttäjä oli moittinut Joutsenlahtea, kun epäilty oli päästetty vapaaksi.

Kuva Auerin koneelta

Valokuvan lähettäminen paljastui, kun Auerista tuli epäilty ja poliisi ratsasi hänen tietokoneensa vuonna 2011. Sieltä löytyi epäillyn valokuva. - Tutkija oli ihmetellyt miten kuva saattoi olla Auerin tietokoneella, syyttäjä Äijälä ihmetteli.

Joutsenlahti johti tutkintaa heinäkuun loppuun 2007. Tutkinnassa etsittiin sinnikkäästi ulkopuolista tekijää. Sittemmin Anneli Auer tuomittiin miehensä murhasta joulukuussa 2013 Satakunnan käräjäoikeudessa äänestyspäätöksellä. Auer kiistää syyllisyytensä.

Syyttäjä: ”Tunnistaminen hyvä keino”

Syyttäjä Äijälän mukaan Joutsenlahti paitsi lähetti kuvia, niin myös kertoi Auerille etukäteen ketä poliisi epäili. Syyttäjä vaatii Joutsenlahdelle tuomiota virka-aseman väärinkäyttämisestä.

Syyttäjän mukaan tunnistaminen on hyvä keino rikostutkinnassa, jos se tehdään luotettavasti ja ohjeiden mukaan. Ohjeiden mukaan edes tunnistamistilaisuutta johtavan poliisin ei pitäisi tietää kuka rivistössä olevista on todellinen epäilty. Tunnistaminen voidaan suorittaa luotettavasti vain kerran.

Kai Tannerin asianajaja huomautti, että tunnistaminen ei sujunut muutenkaan hyvin. - Päämieheni on romani, mutta tunnistusrivissä ei ollut muita romaneja. Lisäksi yhden rivistössä olleen puhelin soi, joka tietysti pudotti hänet pois.

Rivistössä oli kaikkiaan viisi henkilöä.

Asianomistaja, porilainen näyttelijä vaatii kymmenen tuhannen euron korvausta kärsimyksestä.

Juttua on puitu pitkään oikeussaleissa syyteoikeuden vanhentumisen näkökulmasta. Nyt Satakunnan käräjäoikeudessa käsitellään varsinaista rikosjuttua.