Mainos

Joulunkukkien kirjava historia

Ensimmäiset hyasintit ilmestyivät suomalaiskoteihin joulukukiksi jo yli 120 vuotta sitten. Hyasintti oli tuolloin lähes ainoa kasvi, joka voitiin meillä saada talvellakin kukkaan. Erityisen ihmeellisenä pidettiin alkuaikoina hyasintin suloista tuoksua.

-Hyasintti on yhä edelleen suosituin joulukukkamme, sanoo tiedotuspäällikkö Jyrki Jalkanen Kauppapuutarhaliitosta.

Aikoinaan hyasintteja oli ainoastaan vaaleanpunaisia, mutta nyt niitä kasvatetaan jouluksi myös sinisiä ja valkoisia. Kehitteillä on nykyistä vähätuoksuisempia kukkia, sillä esimerkiksi allergikoille saattaa hyasintin voimakas tuoksu olla liikaa.

Monelle voi olla yllätys, että hyasinttien väriskaalaan kuuluvat myöskin mm. keltainen ja sinipunainen. Niitä ei kuitenkaan pystytä hyötämään talvella. Keltaisia hyasintteja on pyritty markkinoimaan värinsä vuoksi pääsiäiseksi, mutta asia ei ole ottanut "tulta". Niin voimakkaasti hyasintti mielletään tuoksunsa takia meillä joulukukaksi.

Hyasintti kukkakaupan ikkunassa vuonna 1879

Joulukukkien käytöllä on meillä yhtä pitkät perinteet kuin joulukuusellakin. Sekä joulukuusi että -kukat ilmaantuivat osaksi suomalaista joulunviettoa 1870-80-luvuilla.

Ensimmäinen havainto joulukukista on vuodelta 1879. Nykyisen eduskuntatalon paikalla sijainneen kukkakaupan näyteikkunassa komeili hyasintti. Pääkaupunkilaiset vaelsivat sankoin joukoin ihastelemaan moista ihmettä.

Varhaisin tieto joulukuusesta Helsingissä on puolestaan vuodelta 1894. Arvellaan kuitenkin, että joulukuusia eli joulupuita oli mitä ilmeisimmin ollut sitä ennenkin joissakin kodeissa.

Kieloja, syreenejä, kamelioita, jouluruusuja

1890-luvulla yleistyivät joulukukkaperinteeseen kielo ja syreeni. Kielosta tuli hyvin nopeasti suosittu, sillä sen saattoi paitsi hankkia kukkakaupoista myös kukittaa itse keräämällä syksyllä talteen kielon talvilepoon asettuneita silmuja. Niistä puhkesi jouluksi kauniin valkoisia kukkia.

Ulkomailla - lähinnä Saksassa - viljeltiin syreeneistä taimistoissa pieniä pensaita, jotka saatiin erityisen kylmäkäsittelyn avulla hyödettyä kukkaan jo joulun aikaan. Nykyisin ovat syreenit ja kielot lähes syrjäytyneet joulun kukkavalikoimista.

1900-luvun alkuvuosien suosikki oli upeakukkainen kamelia. Se on syreenin tavoin pensas, mutta tavallisesti pienempi. Nykypäivänä kamelia on harvinaisuus, jonka kuitenkin voi hankkia etukäteistilauksesta. Kameliassa on joko valkoiset tai hennonpunaiset kukat.

Yksi 1900-luvun alun suosikkeja oli myös jouluruusu, joka on perenna eli monivuotinen kasvi. Jouluruusu kuuluu nykyisin ainoastaan harvojen kukkakauppojen valikoimiin.

Tulppaanit, tasetit ja joulukaktukset

1910-luvulla joulunviettoamme koristivat myös tulppaanit, narsissikasveihin lukeutuvat tasetit ja joulukaktukset. Niistä tulppaani oli tuttu kasvi jo edelliseltä vuosisadalta, mutta jouluksi sen viljely opittiin vasta noin sata vuotta sitten. Leikkotulppaani yleistyi joulukukkana sodan jälkeen; istutustulppani vieläkin myöhemmin.

1930-luvulla ilmaantui joulukukkavalikoimiin myös isokukallinen valkoinen leikkokrysanteemi. Siitä tehtiin asetelmia ja koreja ja sitä käytettiin myös maljakkokukkana. Krysanteemi on pysytellyt loppusyksyn valikoimissa, mutta jouluna sitä käytetään enää harvoin.

Sota-aika toi havut, oksat, kävyt sekä kynttilät

Sotavuosina kaikesta oli niukkuutta ja siten myös kukat harvinaisia. Metsästä etsittiin raaka-aineiksi oksia, havuja, sammalta ja käpyjä, joista loihdittiin istutuksia ja asetelmia. Niille annettiin viimeinen silaus punaisilla nauhoilla tai kreppipaperilla sekä kynttilöillä.

1960-luvulla joulukukkavalikoima koki mullistuksen. Norjalaiset kehittivät pensasmaisena luonnossa kasvavasta joulutähdestä matalan. Alkoi joulutähden valtakausi.

Joulutähti on yleistynyt maailman tärkeimmäksi joulukukaksi. Yksistään Euroopassa sitä viljellään yli 100 miljoonaa joka vuosi. Myös meillä joulutähden suosio jatkuu vahvana; erityisesti joulunpunaisen. Vaikka värivalikoima on kasvanut punaisesta valkoiseen, vaaleanpunaiseen, keltaiseen, ruskeaan ja monenkirjaviin sekä kaksivärisiin lajikkeisiin, on joulunpunaisella ehdottomasti laajimmat kannattajajoukkonsa.

Ritarinkukka eli amaryllis, tulilatvat ja havupuut

Atsalean yleistyminen joulukukkana ajoittuu 1970-luvulle. Ritarinkukka eli amaryllis saatiin jouluksi kukkaan vasta 1970-luvulla. Juuri nyt sen suosio on vahvassa nousussa. Punaisten amaryllisten ohella on myynnissä myös valkoisia sekä punavalkoisen kirjavia.

Uusimpia tulokkaita - joskaan ei uusia kasveja - joulukukkavalikoimissa ovat esimerkiksi tulilatva sekä pienoishavupuut. Ne yleistyivät vasta 1990-luvulla. Uutuuksiin kuuluvat myös joulutähden minimuodot. Niitä käytetään kosolti mm. erilaisissa istutuksissa.

Joulupöydästä saa näyttävän, kun keskelle asettaa amarylliksiä ja kynttilöitä. Joulutähti on maailman suosituin joulukukka. Ensimmäisiä syreenejä hyödettiin joulukukiksi jo 1890-luvulla.

(MTV3)

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.