Joukkoliikenteen säästöt kuristaisivat syrjäseutuja

Ostoliikenteestä päättävät lääninhallitukset ovat varpaillaan. Valtiovarainministeriö on vuotta 2003 koskevien kehysneuvotteluiden perusteella aikeissa nipistää ensi vuoden joukkoliikennemäärärahoista viisi miljoonaa euroa. Alun perin liikenne- ja viestintäministeriö haki ensi vuodelle 7-8 miljoonan euron lisäyksiä.

Alueellista epätasa-arvoa

Linja-autoliiton toimitusjohtajan Heikki Kääriäisen mielestä tilanne on huolestuttava.

- Jo nyt joukkoliikenteellä on 5-6 miljoonan euron vajaus. Säästöjen jälkeen summa kasvaisi jopa 11 miljoonaan, hän arvioi. Kääriäisen mukaan vähennykset aiheuttaisivat alueellista epätasa-arvoa ja nostaisivat kustannuksia Kelan korvaamissa kuljetuksissa.

- Kyllä tässä peruspalvelut ovat uhattuina. Esimerkiksi Lapissa on valmis infrastruktuuri, ja pitkillä etäisyyksillä sen merkitys kasvaa, Kääriäinen sanoo.

Lähes kaikki Lapin ostosopimukset päättyvät tämän vuoden lopussa. Ensi vuoden liikennöintiä koskevat päätökset on tehtävä tänä kesänä, joten asetelma neuvotteluille on tukala. Kääriäisen mukaan Linja-autoliitto yrittää loppuun saakka pitää kiinni tavoitteestaan eli joukkoliikennerahojen lisäämisestä.

Koko Lappi kärsisi

Ylitarkastaja Raimo Rajamäki Lapin lääninhallituksesta toteaa, että koko lääni kärsisi leikkauksista. Suurin menettäjä olisi synkkien työttömyys- ja muuttotappiolukujen Itä-Lappi.

- Säästöihin ei ole varaa. Jos tukia vähennetään, koulukyydityksiä siirretään kuntien hoidettavaksi. Työmatkaliikenteen hankaloituessa työntekijöitä joutuu muuttamaan asuntoihin työpaikkojen vierelle, Rajamäki sanoo. Juustohöyläsäästöihin ei Rajamäen mukaan olisi varaa, sillä joillain alueilla ei ole pientäkään supistusvaraa.

Lääninhallituksille tänä vuonna myönnetyistä 36 miljoonan euron joukkoliikennerahoista vain seitsemän prosenttia kohdistuu Lappiin. Heikki Kääriäinen muistuttaa, että haja-asutusalueiden asukkaat tarvitsevat busseja myös sairaalakäynteihin. Lapissa välimatkoja ei taiteta hujauksessa: esimerkiksi Inarista on Rovaniemelle Lapin keskussairaalaan yli 300 kilometriä. Kääriäisen mukaan kehitys pönkittää henkilöautoilun asemaa entisestään.

- Maassa on edelleen 2,5 miljoonaa ajokortitonta ihmistä, hän muistuttaa.

Kunnat vierastavat yhteisliikennettä

Itä-Suomessa on ostoliikenteen osalta suuria vaihteluita. Parhaiten menestyvät lääninhallituksen ylitarkastaja Seppo Huttusen mukaan valtateiden vaikutuspiirissä olevat kunnat, kuten Kuopio, Varkaus ja Siilinjärvi. Niissä ostoliikenteen osuus on pienin. Ongelmat alkavat isojen teiden ulkopuolella.

- Nämä kunnat löytyvät syrjäseuduilta ja vesistöjen läheltä. Niissä ostoliikenteen osuus on yli puolet. Tällaisia ovat esimerkiksi Kiuruvesi, Rautavaara ja Ilomantsi, Huttunen toteaa.

Huttusen mukaan yhteiskunta ei lopulta säästäisi kunnille siirtyvien kustannusten takia.

-Tähän mennessä ei ole ilmaantunut hankkeita, että useampi kunta haluaisi järjestää yhdessä koulukuljetuksensa, Huttunen sanoo.

"Lisämiljoonat välttämättömiä"

Huttusen mielestä lisämiljoonat ovat välttämättömiä. Jo määrärahojen pitäminen nykytasolla heikentäisi palvelua. Tietyt peruspalvelut, kuten työmatkaliikenne ja maaseudun linjat kaupunkeihin pyritään Huttusen mukaan joka tapauksessa säilyttämään.

- Tietyistä kunnista ajaa jo nyt vaikkapa Kuopioon vain pari bussia päivässä, Huttunen selventää.

Itä-Suomen lääni sai tänä vuonna liikenteen ostoihin 5,3 miljoonaa euroa, mikä on viidesosa koko maan tasosta. Ensi vuonna idältä leikattaisiin siis noin miljoona euroa. Tämä on Huttusen mukaan yli puolet ostosopimusten uudistamiseen vuosittain tarvittavasta summasta.

- Moni sopimus jäisi uudistamatta, sitä tämä tarkoittaa. Läänit joutuvat hikisen työn ääreen päättämään, ketkä saavat vähistä rahoista ja ketkä eivät, Huttunen ilmoittaa.

(MTV3-STT)