Jos Suomi hakisi Natoon, miten Venäjä reagoisi? Näin uhkia listataan historiallisessa selonteossa

Valtioneuvoston selonteko muuttuneesta ulko- ja turvallisuuspoliittisesta toimintaympäristöstä on nyt julkaistu. 

Vaikka selonteossa ei oteta suoraan kantaa siihen, pitäisikö Suomen liittyä Natoon vai ei, selonteossa punnitaan Suomen Nato-hakemuksen mahdollisuuksia ja riskejä. 

Lue lisää selonteosta ja siihen liittyvistä valtiojohdon kommenteista: Hallitus julkaisi Nato-selonteon – näin ministerit kommentoivat

Selonteossa todetaan, että Suomen Nato-jäsenyys lisäisi puolustusliitto Naton pinta-alaa merkittävällä tavalla. Suomen ja Venäjän yhteinen raja jopa kaksinkertaistaisi Naton maarajan Venäjän kanssa. 

Samalla todetaan tosiasia, että Suomen Nato-jäsenyys toisi Naton lähemmäksi Venäjälle strategisesti tärkeitä kohteita, kuten Pietarin kaupunkia. 

Suomen tavoitteena olisi selonteon mukaan myös Nato-jäsenenä ylläpitää toimivia suhteita Venäjään. Huomioitavaa kuitenkin on, että Naton ja Venäjän välisistä suhteista tulisi yksi osa myös Suomen ja Venäjän välisiä suhteita tilanteessa, jossa Suomi päättäisi liittyä puolustusliiton jäseneksi. 

Selonteossa huomautetaan, että Venäjä on tehnyt selväksi suhtautumisensa Naton laajentumiseen. 

Venäjä on julkisesti tuonut esille, että Natoon liittyminen – niin Suomen kuin Ruotsinkin osalta – aiheuttaisi sotilaallispoliittisia seurauksia. 

– Mikäli Suomi hakisi Naton jäsenyyttä, tulisi varautua laaja-alaiseen ja vaikeasti ennakoitavaan vaikuttamiseen ja riskeihin, kuten esimerkiksi jännitteiden kasvuun Suomen ja Venäjän välisellä rajalla, selonteossa todetaan. 

Lue myös: Pekka Haavisto: Suomen tilanne arvaamattomampi kuin kertaakaan kylmän sodan jälkeen – Sauli Niinistön mukaan nyt on muodostettava selkeä linja Suomen suunnalle

Lue myös: Antti Kaikkonen: Oma puolustus on yhä turvallisuutemme kivijalka – Natossa Suomi päättäisi itse, mihin operaatioihin joukkomme osallistuvat

Juttu jatkuu videon jälkeen.

Liittymisprosessin ajoitus ja nopeus avainasemassa

Selonteossa katsotaankin, että mahdollinen liittymisen ajoitus ja liittymisprosessin nopeus ovat avainasemassa nykyisessä toimintaympäristössä. 

Mikäli Suomi päättäisi liittyä Natoon, selonteon mukaan Suomen ja Ruotsin yhteistyö olisi liittymisprosessin aikana tärkeää, sillä se voisi helpottaa varautumista ja myös vastaamista Venäjän mahdollisiin reaktioihin, joita suurella todennäköisyydellä tapahtuu jo ennen varsinaista jäsenyyttä. 

Lue myös: Huipputärkeä selonteko julki – tällaisia vaikutuksia Suomen Nato-jäsenyydellä voisi olla

– Jo jäsenyydestä keskusteltaessa ja siirtymävaiheen aikana hakijamaahan ja Nato-maihin todennäköisesti kohdistuisi ulkopuolista vaikuttamista ja painostusta, selonteossa pohditaan.

Suomi on selonteon mukaan varautunut vaikutusyrityksiin muun muassa valtiojohdon eri maiden kanssa käytyjen keskustelujen kautta. 

– Tilanteessa, jossa Venäjä pyrkii rakentamaan etupiiriä sopimuksin ja sotilaallisin keinoin, reagoimatta jättäminen muuttuneeseen turvallisuusympäristöön saattaisi johtaa Suomen kansainvälisen aseman muuttumiseen ja liikkumatilan kaventumiseen.