Yksi viime viikolla Marsiin laskeutuneen Sisu-mönkijän tärkeimmistä tehtävistä on etsiä bakteerifossiileja punaiselta planeetalta. Jos niitä löytyy, koko maailmankaikkeus voi olla täynnä planeettoja, joilla on ollut elämää, sanoo Ilmatieteen laitoksen planeetta- ja avaruusteknologian ryhmäpäällikkö Maria Genzer.
Perseverance-mönkijä, suomalaisittain Sisu, laskeutui Marsin kamaralle viime viikon torstaina. Yksi luotaimen päätarkoituksista on tutkia, onko naapuriplaneetallamme ollut joskus elämää.
– Se tiedetään, että Marsissa on aikanaan ollut elämälle paljon suotuisammat olosuhteet kuin nykyään. Se on ollut lämpimämpi planeetta, siellä on ollut paksumpi kaasukehä ja meriä, jokia, järviä ja virtaavaa vettä, luettelee Ilmatieteen laitoksen planeetta- ja avaruusteknologian ryhmäpäällikkö Maria Genzer.
Nämä olosuhteet ovat otollisia elämän syntymiselle.
Jos elämää kuitenkin löydetään, kyse ei ole luotainta vastaan kävelevistä vihreistä marsilaisista, vaan bakteerien fossiileista.
– Jos jotain sellaista löytyisi, se olisi hirvittävän iso löytö ja tarkoittaisi sitä, että maapallo ei ole välttämättä sittenkään niin ainutlaatuinen, vaan elämää on syntynyt muuallakin, Genzer kertoo.
– Jos sitä on ihan meidän lähimmällä sisarplaneetallamme, niin onhan se mahdollista, että koko maailmankaikkeus on sitten täynnä planeettoja, joilla on saattanut olla jotain elämää.
Kyseessä on jo viides mönkijä, jonka Nasa on lähettänyt Marsiin. Tässä operaatiossa on kuitenkin monia uusia ja historiallisia piirteitä: esimerkiksi se, että tarkoituksena on lennättää helikopteria Marsin kaasukehässä.
Jos tämä onnistuu, kyseessä olisi ensimmäinen kerta, kun ihmisen rakentamaa laitetta lennätetään hallitusti toisella planeetalla.
Myös suomalaisilla on osansa mönkijän matkassa. Suomen Ilmatieteen laitos on toimittanut Perseveranceen paine- ja kosteusmittalaitteita.
