Jonot erikoissairaanhoidossa kasvaneet

Yli puoli vuotta jonottaneiden määrä on suhteessa asukaslukuun kasvanut viime toukokuusta suurimmassa osassa maan 20 sairaanhoitopiiristä. Yksi selittävä tekijä on poikkeussyksy sairaaloissa. Kesäisin, kun ihmiset ovat lomilla, syntyy jonoja, joita syksyisin on purettu lisätöinä.

Tänä vuonna lokakuussa alkoi Tehyn ylityökielto, joka on vaikuttanut jonojen purun hidastumiseen. Sen sijaan työtaisteluun valmistautuminen ei kaikissa, varsinkaan pienemmissä sairaanhoitopiireissä ehtinyt vaikuttaa kiireettömän hoidon alasajoon niin että toimenpiteitä olisi merkittävissä määrin peruttu.

Suurissa sairaanhoitopiireissä kuten Pohjois-Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa kiireettömän hoidon alasajo aloitettiin jo viikkoja ennen suunniteltua työtaistelua, minkä seurauksena jäi tekemättä satoja toimenpiteitä.HUS:ssa kolmisentuhatta toimenpidettä tai aikaa peruttiin. Näiden vaikutus yli kuusi kuukautta jonottaneiden määrään selviää vasta myöhemmin.

Useimmat sairaanhoitopiirit kertoivat MTV:n uutisille jonotilanteen 31.10., jolloin työtaisteluun varautumisen vaikutus näkyy vasta myöhemmin jonotilastoissa. On siis mahdollista että jonot edelleen kasvavat

Joka toisessa sairaanhoitopiirissä liikaa pitkään jonottaneita

Tällä hetkellä riittäväksi tasoksi jonottajien määrälle on sovittu se, että jos yli 6 kk jonottaneita sairaanhoitopiirissä on vähemmän kuin 15 / 10 000 asukasta, tilannetta pidetään kohtuullisena. Tämän rajan alitti viime keväänä 14 sairaanhoitopiiriä, tänä syksynä enää 11. Vähiten yli 6 kk jonottajia on Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa, molemmissa 2/ 10 000 asukasta.Alle 10/ 10 000 asukasta on myös Etelä-Pohjanmaalla, Satakunnassa, Pohjois-Karjalassa, Etelä-Savossa ( luku ei ole tarkka vaan johdon arvio) ja Lapissa.

Eniten yli 6 kk jonottajia suhteessa asukaslukuun on Keski-Pohjanmaalla ja Kanta-Hämeessä, n. 30/ 10 000 asukasta. Tilanne ei ole paras mahdollinen myöskään Itä-Savossa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Yli 15/ 10 000 jonottajan menevät niukasti yli myös Pohjois-Savo, Kainuu, Pirkanmaa sekä HUS. Lopuissa sairaanhoitopiireissä vertailuku on 10-15 / 10 000 asukasta välillä.

Pelkästään jonottajien määrän vertailu ei ole mielekästä, HUS:n piirin alueella asuu 1,5 miljoonaa asukasta, joten on selvää että siellä on myös kappalemääräisesti eniten jonottajia.

Päästäänkö yli puolen vuoden jonoista eroon?

Hoitotakuu tuli voimaan 1.3. 2005. Sosiaali- ja terveysministeriö on elokuusta 2005 lähtien toukokuuhun 2007 mitannut yli 6 kuukautta jonottaneiden määrää puolivuosittain. Viime keväänä heitä oli enää 5500, nyt nousua siis lähes 2500. MTV:n uutiset selvitti sairaanhoitopiireistä nimenomaan viimekeväiseen STM:n mittaukseen vertailukelpoisen luvun.

Tämä on siis ensimmäinen kerta, kun jonottajien määrä nousi hoitotakuun voimaantulon jälkeen. Sitä, miten nopeasti tänä talvena jonoja puretaan, ei tietenkään vielä tiedetä. Joissain sairaanhoitopiireissä suhtaudutaan kuitenkin epäillen siihen, että yli 6 kk jonoista päästäisiin kokonaan eroon. Varsinkin pienissä sairaanhoitopiireissä muutaman yksittäisen lääkärin vaje voi synnyttää jonoja joillain erikoisaloja. Useissa sairaanhoitopiireissä jonoja on esimerkiksi ortopediassa ja silmätaudeissa.

Hoitotakuun toteutumista valvovat nykyään Terveydenhuollon oikeusturvakeskus ja läänit. Vireillä on useita tapauksia, jossa sairaanhoitopiiriä on pyydetty antamaan selvitys jonotilanteestaan. Jos jonoja ei saada kuriin, tai sairaanhoitopiiri ei löydä hyvää selitystä, voi seurata uhkasakko.

Hoitotakuuta valvovat viranomaiset ovat myös puuttuneet siihen, etteivät sairaanhoitopiirit edelleenkään selkeästi ja yhtenäisin kriteerein kerro jonotilannetta esim. internet-sivuillaan.