Jokela-lautakunta: Salassapitosopimukset oppilashuollon esteenä

Jokelan koulusurmien tekijän syrjäytyminen oli tänään valmistuneen raportin mukaan erityislaatuista. Syrjäytyminen johtui monesta eri osa-alueesta.

Valtioneuvoston asettaman tutkimuslautakunnan mukaan syrjäytymisen ehkäiseminen on paitsi perheiden ja kouluyhteisön, myös yhteiskunnan vastuulla. Se esittääkin suosituksia koulusurmien vähentämiseksi tulevaisuudessa. Useat suositukset liittyvät opiskelijahuollon kehittämiseen, mielenterveystyöhön ja kiusaamisen ehkäisyyn.

Lue tästä:

Oppilashuoltoa haittaavat useat salassapitosäännökset, mistä johtuen yksittäisen oppilaan asioista ei keskustella riittävän avoimesti.

Nuorten masennuslääkitykseen tarkemmat ohjeet

Jokelan koulusurmien tekijä, lukiolainen Pekka-Eric Auvinen, ei raportin mukaan saanut mielenterveyden häiriöönsä riittävää hoitoa. Hänelle määrättyjä lääkkeitä ei yleensä suositella nuorille, koska ne voivat ilmeisesti yksittäistapauksessa lisätä aggressiivisen käyttäytymisen riskiä. Nuorten masennuslääkityshoitoon ehdotetaankin nykyistä yksityiskohtaisempia ohjeita.

Auvista kiusattiin ala-asteelta lähtien, ja kiusaaminen jatkui myös lukiossa. Kiusaamiseen oli koulussa puututtu, mutta kouluilta ja päiväkodeilta edellytetään yhä aktiivisempaa toimintaa ja puuttumista. Lisäksi kiusaamisen kunnollinen käsittely edellyttää perheiden yhteistyökykyä.

Lisäksi raportti puuttuu käsiaseiden luvansaannin tiukentamiseen ja internetin tarkempaan valvontaan.

Auvinen oli antanut suunnitelmistaan vinkkejä, joita ei sen hetken kokemuksella osattu tulkita oikein. Vastaavanlaisia merkkejä on ulkomailla havaittu ennen koulusurmia. Raportti patistaa myös ministeriöitä ohjeistamaan kouluille turvallisuussuunnitelmat, joihin tulisi kuulua erilaisten riskien tunnistaminen ja ennaltaehkäisy.

Pekka-Eric Auvinen surmasi marraskuussa 2007 kahdeksan henkilöä ja itsensä. Hän yritti myös sytyttää tulipalon, mutta ei onnistunut.

(MTV3)

Lue myös:

    Uusimmat