Jokaiselle suomalaiselle varattu kilo euroja

-Kukaan ei tiedä, miten paljon eurokolikkoja käytännössä tarvitaan. Pari ensi kuukautta antaa osviittaa, arvioi raha-aihioista vastaava johtaja Tapio Halin Outokumpu Poricopper Oy:sta. Porissa rahavirtojen mylläystä odotetaan jännittyneenä, sillä jo nyt koneet jauhavat aihioita kolmessa vuorossa. Ruuhkaa on välillä purettu myös viikonvaihteen työvuorotuksella.

Euroaihioiden tuotannossa tehtiin vuonna 2001 ennätys, sillä Outokumpu Poricopperin metallilevyistä on meistattu siistejä aihioita miljardi kappaletta eli yhteensä noin 5800 tonnia. Ensi vuoden tuotannostakin on jo kaksi kolmannesta myyty. Kesään mennessä tehdään miljoonan euron investointi uuteen tekniikkaan. Outokummun aihioita käytetään Suomessa, mutta tavaraa menee myös vientiin: Saksaan, Ranskaan, Italiaan, Espanjaan ja Itävaltaan.

Hampurilaisdesign tuo turvallisuutta

Aihioita isossa tehdashallissa työstää yhteensä 42 henkilöä. Tuotannon säilytyslaatikot ovat kuin merirosvon aarrekirstuja täynnä puhtaita kultalantteja. Kimalluksesta huolimatta aihiot eivät ole kultaa, vaan Outokummun kehittämää Nordic Gold -rahametalliseosta, josta on painettu mm. Ruotsin 10 kruunun kolikko. Nyt seoksesta syntyy 10, 20 ja 50 sentin aihioita. Outokumpu ei ole patentoinut metalliseosta, vaan se on vapaasti muiden maiden teollisuuslaitosten käytettävissä.

-Toki meillä on etu siitä, että olemme työstäneet materiaalia pitkään. Tiedämme sen luonteen, toimitusjohtaja Jussi Helavirta huomauttaa. Muitakin rahoja tehdään uusimmista materiaaleista. Yhden ja kahden euroissa on kaksivärinen rengasrakenne, jossa sisäosa on kolmikerroksinen.

-Ns. hampurilaisdesign tekee kolikosta turvallisen, sillä automaatit voivat ottaa huomioon rahan sähkömagneettiset ominaisuudet: se on kolmikerroksisessa lantissa omanlainen. Se on mahdoton väärennettävä, Helavirta kertoo.

Viimeiset kymmenpenniset

Muitakin kiemuroita kolikkometallien työstöön liittyy. EU-maista poistuu vanhoja kolikoita noin 350 000 tonnia, joiden materiaalia ei voi kierrättää euroaihioihin. Suomalaiset markat ja vitoset ovat tästä materiaalista.

-Jonkin verran materiaalia voi myydä EU:n ulkopuolisiin maihin, mutta ongelmallista materiaali silti on, arvioi Tapio Halin.

Suomen Pankki on myynyt kaikki Suomesta poistettavat kolikot Suomen rahapajalle, joka irrottaa mm. nykyisen kympin kolikon osat toisistaan. Näistä kolikoista saatava nikkelikupari voidaan toimittaa Outokumpu Poricopperille, joka jalostaa sen euromateriaaliksi. Vanhaa valuuttaakin on vielä tänä vuonna työstetty. Lokakuussa tehtiin viimeinen erä kymmenpennisiä.

-Ne ovat niin pieniä ja hukkaantuvia, joten jouduttiin tekemään näin viime hetkellä, Halin kertoo. Kioskista ostettua europussin sisältöä hypisteli myös Halin. Hän arvioi sisältöä kriittisesti.

-Eivät tuntuneet kovin laadukkailta kolikoilta, eivät olleet meiltä lähtöisin. Jussi Helavirta myöntää laatuasioihin Porissa panostettavan.

-Outokummun aihio kiiltelee enemmän kuin muualla tehty: syyhyn ei tutkimisenkaan jälkeen ole saatu selvyttää, Helavirta toteaa kiiltomysteeristä. Euroista ehdittiin puhua ja kehittelytyötä aloitella Outokummussa jo seitsemisen vuotta, kolme vuotta aihioita on käytännössä tehty. Kolikoita myös testataan jatkuvasti: nytkin jokunen kolikkoaihio on taskussa ja jokunen taivasalla ajan hampaan vaikutusta odottelemassa.

(MTV3-STT)