Joka kymmenes peruskoululainen jää vaille uimaopetusta

Osasyynä uimaopetuksen puutteisiin on, että joka toisessa suomalaiskunnassa ei ole uimahallia.

Suomen peruskoululaisista noin kymmenen prosenttia jää ilman uimaopetusta koululiikuntatunneilla. Luku perustuu Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiön viime vuonna tekemään tutkimukseen, jossa opettajat ilmoittivat, järjestetäänkö heidän koulussaan uimaopetusta.

Peruskoulun opetussuunnitelman perusteiden mukaan uimaopetus kuuluu koulun liikunnanopetukseen. Samassa yhteydessä kuitenkin mainitaan, että uinti voidaan korvata jollakin muulla liikunnan osa-alueella, jos opetusta on olosuhteiden takia mahdoton järjestää.

- Jos uimahallia tai vastaavaa ei kerta kaikkiaan ole järkevän matkan päässä, on ymmärrettävää, että uintiopetusta ei voi järjestää. Voi tietysti myös olla tilanne, että kunnissa uintiopetus on säästösyistä jätetty järjestämättä, kertoo opetusneuvos Irmeli Halinen opetushallituksesta.

- Kymmenenkin prosenttia on kuitenkin liikaa, jos he jäävät kokonaan uimaopetuksen ulkopuolelle, Halinen toteaa.

Koululaisten uimataito paranee koko ajan

Suomessa on noin 200 uimahallia, eli uimahalli puuttuu joka toisesta kunnasta. Lasten ja nuorten uimataito kohenee kuitenkin ripeää vauhtia, jos asiaa mitataan koululiikunnan uintiopetuksen mukaan.

Viime vuonna noin 90 prosenttia alakouluista järjesti uimaopetusta koululiikuntatunneilla. Kymmenen vuotta sitten vastaava luku oli 79 prosenttia.

- Me olemme tyytyväisiä kehitykseen, mutta niin kauan kuin maassa on uimataidottomia lapsia, uinninopetukseen pitää satsata lisää, sanoo Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliiton toiminnanjohtaja Janne Ollikainen.

Suurin syy siihen, että koulu ei järjestä uimaopetusta, on liian pitkä välimatka. Tutkimuksen mukaan matka koululta uimahallille on keskimäärin 17 kilometriä. Jos matkaa on yli 40 kilometriä, uimaopetus jää usein järjestämättä.

Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliitto suosittaa, että uimaopetusta annetaan peruskoululaisille kuusi tuntia lukuvuodessa. Perusopetussuunnitelmassa tavoite on, että oppilas totuttautuu veteen ja vesileikkeihin 1.-4. vuosiluokilla.

-Tavoitetaso ja todellisuus eivät vielä tällä hetkellä vastaa toisiaan. Viidennes kuudesluokkalaisista ei pysty uimaan uintitaidon määritelmän mukaista 200 metrin matkaa, sanoo Ollikainen.

Lapset, nuoret ja nuoret aikuiset ovat kuitenkin uimataidossa paljon vanhempia ikäluokkia edellä. Suomalaisista aikuisista uimataitoisia on vain 64 prosenttia.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat