Joka kuudes pudonnut sosiaalisten turvaverkkojen ulkopuolelle

Selvityksessä arvioidaan, että tämä ns. irronnaisten ryhmän olemassaolo merkitsee universaalin hyvinvointipolitiikan kauden päättymistä ja väestön jakautumista menestyjiin, selviytyjiin ja putoajiin.

Tutkimukseen osallistuneet kertoivat omin sanoin hyvinvointiaan, ongelmiaan ja myönteisiä kokemuksiaan koskevista asioista, joita he olivat kohdanneet sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjinä. Terveyspalvelujen toimivuus arvioidaan selvityksessä tulevaisuudessakin parhaimmaksi. Sen sijaan noin kolmannes vastanneista olettaa sosiaalipalveluiden laadun olevan jatkossa huonoa.

Yksityisten palveluiden toimivuuden kansalaiset arvioivat hyväksi. Palveluista tutuimmat, apteekki, lääkäri- ja terveyspalvelut, saavat osakseen vankan luottamuksen.

Pelot etuuksien supistamisesta elävät

Tyytymättömyyttä ilmeni toimeentulotukea ja nuorisotyötä kohtaan etenkin Satakunnan kunnissa. Pelkojen etuuksien jatkuvasta supistamisesta arvellaan näkyvän tässä. Sama hätä koskee kuntiin nopeasti kohdistuvia paineita, joihin ei ehkä kyetä vastaamaan kyllin tehokkaasti.

Palvelujen saatavuuteen liittyvät ongelmat koskevat yleisimmin pitkiä jonotusaikoja terveysasemien ja sosiaalitoimen vastaanotoille sekä pitkiä hakemusten odotusaikoja Kansaneläkelaitoksella. Työvoimakoulutusta pidetään pykäläviidakkona etenkin Satakunnassa. Niin ikään osoitettu pakkokoulutus ei ole välttämättä tuntunut mielekkäältä. Selvityksen mukaan myös sosiaali- ja terveyssektorin työntekijöiden uupumus näkyy asiakaspalvelun heikkenemisenä.

Yhdenmukaisuutta ja selkeyttä kaivataan

Selvitystä varten tietoja kerättiin Koillismaalta Kuusamon, Pudasjärven, Taivalkosken ja Posion asukkailta. Satakunnasta mukana oli Porin, Punkalaitumen ja Rauman asukkaita. Tulokset osoittavat, että hyvinvointipalveluiden tuottajien käytäntöihin ja palvelujen myöntämisperusteisiin kaivataan selkeyttä ja yhdenmukaisuutta.

Vastauksista kävi myös ilmi palvelujen outous niitä käyttämättömille sekä ihmisten tyytymättömyys niistä saatavaan tietoon ja neuvontaan.
-Kansalaisten näkökulmasta palvelut näkyvät usein liian joustamattomina, erikoistutkija Petri Kinnunen sanoo.
-Hyvinvointipalvelujen tuottajien tulisikin pohtia sitä, miten tietoa erilaisista tukijärjestelmistä ja etuuksista saataisiin entistä paremmin välittymään ihmisille, tutkimuksessa korostetaan. Palvelukäytäntöjä pitäisi kehittää aidosti ja tehdä niistä enemmän asiakaslähtöisiä.
-Järjestelmän pitäisi kyetä näkemään ihmisten elämäntilanteiden muutokset paremmin, Kinnunen huomauttaa. Tämä edellyttää hänen mukaansa eri viranomaissektoreiden ylikäyvää yhteistyötä.
(STT)