Joka kolmas petos tehdään verkossa

Moni saa sähköpostiinsa viestin arpajaisvoitosta, vaikka ei ole ostanut yhtään arpalippua. Voiton saamiseksi tarvitsee vain maksaa pieni lunastusmaksu.

Esimerkiksi tällaiset netissä leviävät huijausviestit yleistyvät kovaa vauhtia.

- Tietoverkoissa tehtyjen petoksien määrä on viimeisen kymmenen vuoden aikana kasvanut huimasti. Varovasti arvioiden poliisin tietoon tulevista petoksista yli 30 prosenttia on tehty verkossa, sanoo poliisitarkastaja Timo Laine Poliisihallituksesta.

Tietoisuus huijauksista on kasvanut, mutta ahneus hämärtää harkintakykyä.

- Mietitään, että voisiko sittenkin olla joku mahdollisuus hyötyä tästä viestin tarjouksesta.

Laineen mukaan tietoverkko on helpottanut petoksien tekemistä.

- Ennen petettiin ihmisiä reaalimaailmassa kasvokkain. Verkko ja anonyymius ovat tehneet jälkien peittelemisestä helpompaa.

Käännöskoneet raksuttavat

Yhä useammin huijausviesti on kirjoitettu tutulla kotimaisella. Niin kirjoittaja ainakin kuvittelee.

- Jos teksti on hyvää suomea, huijauksen uskottavuus voi vähän kasvaa. Kun käytetään käännöskoneita, niin tekstit ovat ihan hirveitä. Valistuneen lukijan pitäisi arvata, että tämä on nyt ihan höpöhöpöä, Laine sanoo.

Viestintäviraston Cert.fi-palvelu on saanut lukuisia ilmoituksia suomenkielisistä huijausviesteistä, joissa ihmisiltä kalastellaan esimerkiksi salasanoja tai pankkitunnuksia.

- Ilmoitusten määrä on selvästi lisääntynyt. Ihmiset ovat toki tottuneet huijausposteihin, mutta suomenkieliset huijaukset eivät ole niin tuttuja, sanoo tietoturva-asiantuntija Jussi Eronen.

Käännöskoneilla kirjoitetut viestit paljastavat huijauksen helposti.

- Kielestä voisi päätellä, ettei mukana ole äidinkielenään suomea puhuvia tekijöitä ainakaan kirjoittamisvaiheessa. Tällaiset huijaukset tehdään tyypillisesti murretuilta tietokoneilta eli tekijä on yhdestä maasta, lähetykseen käytettävät tietokoneet toisesta maasta ja rikoksen kohde kolmannessa maassa.

Eronen ei usko, että käännöskoneiden kehittyminen vaikuttaisi huijauspostien laatuun.

- Veikkaan, että nopeammin ja helpommin toimisi se, että huijarit hommaisivat yhden suomalaisen mukaan kuin että käännöskoneet niin radikaalisti paranisivat.

Huijauksista voi kertoa esimerkiksi Viestintävirastoon, kuluttajaviranomaisille, tietosuojavaltuutetulle tai poliisille.

(MTV3 - STT)

Lue myös:

    Uusimmat