Joka 7. nuorella on mielenterveysongelmia

Nuorten on usein vaikea saada keskusteluapua edes itsemurhayrityksen jälkeen. Aikuisille ei uskalleta puhua, koska pelätään aikuisen romahtavan, sanoo kriisikeskusjohtaja Sirpa Tapio Mikkelin kriisikeskuksesta.

- Kun kaveri on tehnyt itsemurhan, nuoret hoitavat toisiaan keskenään. Tieto kaverin itsemurhasta leviää jopa kuvien kanssa netin kautta, ja tapahtumaa pohditaan ilman aikuisten tukea, Tapio sanoi.

Myös itsemurhan tehneiden läheiset tarvitsevat tukea.

- Nuorten itsemurhat ovat "tarttuvia". Yhtä yritystä seuraa toinen. Muutkin vaikeuksissa olevat nuoret voivat löytää väärän ratkaisun omille ongelmilleen, muistutti tutkimusprofessori Jouko Lönnqvist Kansanterveyslaitoksesta.

Suuri osa ongelmista jää hoitamatta

Lönnqvistin mukaan suuri osa nuorten mielenterveysongelmista jää edelleen hoitamatta, vaikka hoitoon hakeutumisen kynnys on madaltunut ja asenteetkin ovat muuttuneet parempaan suuntaan. Esimerkiksi depressiopotilaista hoidossa on vain joka kolmas.

Suuri tarve on etenkin matalan kynnyksen auttamispaikoista, joihin nuoren on helppo mennä.

- Nuori ei hae apua, jos ensin on varattava aika terveyskeskukseen ja sitten mentävä lähetteen kanssa jonnekin kauas hoitopaikkaan, sanoi tutkimusprofessori Mauri Marttunen Kansanterveyslaitokselta.

Hän korosti, että nuori tarvitsee usein avun hakemiseen aikuisen.

Hyvänä kehityksenä Marttunen piti sitä, että joihinkin kouluihin on saatu jo psykiatrisia sairaanhoitajia. Heitä on tosin aivan liian vähän.

Huolestuttavia merkkejä listattu

Nuoren itsetuhoisuutta on vaikea tunnistaa, ja itsemurha tulee yleensä yllätyksenä.

- Usein itsemurha voi vaikuttaa ylireagoinnilta. Ajankohtaista syytä on vaikea nähdä, ja syyt voivatkin olla jopa 10-15 vuoden takaisia, Lönnqvist kertoi.

Normaaliin kehitykseen liittyy ohimeneviä ahdistuksen ja alakulon tunteita. Ahdistus on oireellista silloin, jos se estää harrastuksia tai ystävyyssuhteiden solmimista.

Marttunen on listannut syitä, joiden pitäisi herättää huolta. Varhaisnuorilla niitä ovat muun muassa toistuvat äärimmäiset tunteenpurkaukset, toistuva näpistely, koulupinnaus ja väkivaltaisuus.

Varttuneempi nuori on avun tarpeessa, jos hän ei tule toimeen itsensä tai ympäröivän maailman kanssa. Myös passiivisuus ja vakavat keskittymisvaikeudet kertovat avun tarpeesta.

Hyvästä kehityssuunnasta kertoo Lönnqvistin mukaan kuitenkin se, että nuorten itsemurhat ovat vähentyneet 40 prosentilla 15 vuodessa.

Aivan viime vuosien kehitys on kuitenkin vielä kysymysmerkkinä. Toissa vuoden tilasto kertoi itsemurhien lisääntymisestä, mutta vasta marraskuussa saadaan viime vuoden tiedot ja voidaan päätellä onko kyse vain satunnaisesta ilmiöstä.

(MTV3-STT)