Jo liki joka toisella työntekijällä unettomuusoireita – "Tilanne on hälyttävä"

– Olemme hälyttävän korkealla tasolla. Ajoittain esiintyvä unettomuus on hirveän yleistä. Kaikista tärkein ryhmä on kuitenkin se kymmenen prosenttia, jolla on jatkuvaa unettomuutta, sillä sellainen ainakin heijastuu työkykyyn, kertoo Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Mikko Härmä.

"Työ on muuttunut"

Professorin mukaan ihmiset alkavat märehtimään työpaikan asiota nukkumaan mentäessä. Mutta miksi sitä tapahtuu niin paljon enemmän kuin sukupolvi sitten?

– Työ on muuttunut. Vastuu ja työn epävarmuus sekä koettu aikapaine. Ne lisäävät oirehtimista. Myös työajoissa on tapahtunut muutosta. Yhä useammalla on erityyppisiä joustoja työajoissa – sekin voi aiheuttaa unettomuutta, Härmä jatkaa. 

Tyypillisiä ammattiryhmiä, joilla unettomuus on yleistä, ovat hoitoalan työntekijät ja ravintolaväki. 

– Sairaalat, ravitsemusala ja ammattiliikenne, kuten julkinen liikenne. Näissä unettomuus on kasvanut. Näillä aloilla unettomuutta on havaintojemme mukaan enemmän kuin esimerkiksi teollisuudessa. 

Univajeella yhteys kroonisiin sairauksiin

Kyse on ihmisten terveydestä. Tuore Helsingin yliopiston ja Työterveyslaitoksen tutkimus osoittaa, että univaje on yhteydessä kolesterolin kuljetuksen sääntelyyn. Kuljetusgeenit ovat vähemmän aktiivisia univajeesta kärsivillä henkilöillä. Myös isoja HDL-partikkeleita löytyy vähemmän huonosti nukkuvilta ihmisiltä.

– Tämä varmentaa sitä, että löytyy yhä enemmän mekanismeja, jotka selittävät sitä, että vähäisellä unella ja sydän- ja verisuonitaudeilla on yhteys.  

Terveyden lisäksi trendi heikentää tuottavuutta.

– Unettomuuden määrä on aika suorassa yhteydessä sairauspoissaoloihin ja työkyvyttömyyteen. 

Tilanne on huolestuttava. Miltä näyttää tulevaisuus?

– Vuorotyöläisillä unettomuus saattaa jatkossakin kasvaa, jos tuotannollisia joustoja haetaan lisää. Hyvää on kuitenkin on se, että yhä useampi pystyy vaikuttamaan omiin työaikoihinsa, mutta myös paikkaan, jossa työskentelee. Ylipäätään mahdollisuus vaikuttaa omiin työaikoihin ennustaa tutkitusti vähäisempiä työkyvyttömyyseläkkeitä ja pidempiä työuria, sanoo tutkimusprofessori.