Jeltsin hylkäsi kiistellyn uskontolain

Venäjän presidentti Boris Jeltsin hylkäsi tänään veto-oikeudellaan kiistellyn uskontolain, joka olisi jyrkästi rajoittanut uskonnonvapautta. Sekä Yhdysvallat että paavi olivat vedonneet lain hylkäämisen puolesta.

Jeltsin sanoi päättäneensä vastahakoisesti olla allekirjoittamatta lakia omantunnon ja uskonnollisen järjestäytymisen vapaudesta, koska se on vastoin Venäjän perustuslakia, joka takaa kaikkien uskontokuntien tasaveroisuuden.

Parlamentin kummankin kamarin hyväksymä laki olisi suosinut Venäjän perinteisiä uskontoja, kreikkalaiskatolisuutta, islamia, buddhalaisuutta ja juutalaisuutta. Lain mukaan uskonnollisiksi järjestöiksi olisi voitu hyväksyä vain vähintään 15 vuotta sitten - kommunismin aikana - rekisteröityjä uskontoja. Muiden uskontojen olisi odotettava 15 vuotta ennen kuin voivat anoa oikeudellista asemaa. Laki olisi myös säätänyt uusia rajoituksia Venäjällä toimiville lähetyssaarnaajille.

Lakia tukenut Venäjän mahtava ortodoksinen kirkko, sanoi, että uusi uskontolaki auttaisi hallitsemaan kommunismin jälkeen räjähdysmäisesti levinneitä uusia uskonlahkoja, jotka ovat hyödyntäneet kansan köyhyyttä, hengellistä nälkää ja silkkaa uteliaisuutta.

- Tämä oli vaikea ratkaisu. Mutta monet lain kohdat loukkaavat kansalaisen perustuslaillisia oikeuksia ja vapauksia, luovat eriarvoisuutta uskontokuntien välille ja ovat vastoin Venäjän kansainvälisiä sitoumuksia, Jeltsin sanoi Kremlin julkaisemassa lausunnossa.

Paavi Johannes Paavali II:n mukaan laki uhkasi roomalaiskatolisen kirkon eloonjäämistä Venäjällä, ja Yhdysvaltain senaatti uhkasi jäädyttää noin 200 miljoonan dollarin (miljardin markan) arvosta apua, jos laki tulee voimaan.
(STT-Reuter)

Lue myös:

    Uusimmat