Yhden Suomen rikoshistorian suurimman lahjusvyyhdin käsittely päättyi tänään Helsingin käräjäoikeudessa puolustuksen loppulausuntoihin.
HOK-Elannon entistä kiinteistöjohtajaa Jari Leivoa syytetään lahjuksen ja törkeästä lahjuksen ottamisesta. Syyttäjän mukaan Leivo otti osuuskunnan liikekumppaneilta lahjuksia yhteensä yli 700 000 euron arvosta ja vastineeksi suosi niitä toimessaan vuosina 2005-2012.
Leivo kiistää kaikki syytteet. Ex-kiinteistöjohtaja oli itsekin tänään äänessä Helsingin käräjäoikeudessa, kun puolustus antoi oman loppulausuntonsa.
Leivo kertoi oikeudelle, että vuosia kestänyt esitutkinta ja viime syksystä asti jatkunut oikeudenkäynti ovat olleet hänelle raskaita.
– Minun näkökulmastani tämä on ollut iljettävä näytelmä, jota on säestetty vihamielisellä informaatiovaikuttamisella. Esitutkinta tehtiin lainvastaisesti ja toivon, että käräjäoikeus ottaisi päätöksessään siihen kantaa. Minun ja koko yhteiskunnan kannalta lainvastaisuudet on saatava loppumaan, Leivo sanoi.
– Tämä on ollut päämiehelleni erittäin raskas ja turhauttava prosessi, joka on kestänyt kuusi vuotta, Leivon asianajaja Petteri Sotamaa kertoi.
Rahoitti tytärten kilparatsastusta
Syyttäjän mukaan Leivo rahoitti lahjuksilla kahden tyttärensä hevosurheilu-uraa. Rahoja käytettiin syytteiden mukaan muun muassa hevosten ostamiseen, tallipaikkamaksuihin ja ratsastusvalmentajan palkkioihin.
Syyttäjän mukaan Leivo otti runsaat 700 000 euroa lahjuksia muun muassa rakennusyhtiöiltä suosiakseen niitä työssään. Leivon työhön kuului esimerkiksi uusien liikepaikkojen suunnitteluttaminen ja rakennuttaminen.
Puolustuksen mukaan rahoissa oli kyse tytärten kilparatsastuksen normaalista sponsoroinnista. Leivon mukaan HOK-Elanto tiesi siitä ja osallistui itsekin sponsorointiin.
Leivon mukaan kaikki rakennushankkeet kilpailutettiin normaalisti, eikä mitään suosimista tapahtunut. Leivon työtehtäviin ei puolustuksen mukaan edes kuulunut urakoitsijoiden valinta, kilpailuttaminen tai urakkaneuvottelut.
Puolustuksen mukaan HOK-Elanto tiesi
Leivo kertoi oikeudessa tehneensä HOK-Elannon kanssa huhtikuussa 2012 kanssa työsuhteen päättämissopimuksen, jota toinen osapuoli ei kuitenkaan noudattanut.
– Sovimme, että kummallakaan ei ole mitään vaatimuksia toisiaan kohtaan. Meidän olisi pitänyt olla samalla puolella ja nyt HOK-Elanto on täällä oikeudessa asianomistajana. Oikeudessa on saatu selvitettyä, että (HOK-Elannon edellisellä toimitusjohtajalla) Matti Niemellä ei ollut aikomustakaan noudattaa päättämissopimusta, Leivo sanoi.
Leivon puolustuksen mukaan on erikoista, että HOK-Elanto on oikeudessa väittänyt, etteivät he tienneet sponsoroinnista, vaikka itsekin osallistuivat siihen. Puolustus katsookin, että HOK-Elanto ei ole jutussa asianomistaja.
– Rikosoikeuden professorit ovat julkisuudessa sanoneet tästä tapauksesta, että pelkkä työnantajan hiljainen hyväksyntä riittää, Leivo huomautti.
– Leivo on hoitanut työtehtävänsä erinomaisesti eikä kukaan ole edes väittänyt muuta. Leivo ei ole rikkonut mitään luottamussuhdetta, Leivon asianajaja Petteri Sotamaa sanoi.
Syyttömyysolettama unohdettiin
Leivo ja hänen asianajajansa kritisoivat oikeudessa jutussa tehtyä esitutkintaa. Asianajajan mukaan syytteessä on asioita, joista ei ole lainkaan tehty esitutkintaa.
– Meille kotiin suoritettiin täysin perusteeton kotirynnäkkö ja keskusrikospoliisi antoi sen jälkeen tiedotteen, että he ovat paljastaneet uuden korruptiomuodon. Näinkö toteutuu syyttömyysolettama? Leivo ihmetteli.
Leivon mielestä hänet leimattiin rikolliseksi jo ennen oikeudenkäynnin alkua.
– Syyttäjät ovat osallistuneet vihamieliseen informaatiovaikuttamiseen. Tutkinnanjohtaja on täällä vahvistanut, että esitutkintaa ei ole tehty lainmukaisesti.
– Olen tehnyt työni moitteetta ja lasten isänä toiminut huippu-urheilun puolesta, halunnut auttaa lapsiani ja suomalaista huippu-urheilua. En edelleenkään voi ymmärtää näitä syytteitä. Kukaan ei ole saanut tästä mitään hyötyä, Leivo totesi.
Syyttäjällä näyttövelvollisuus
Puolustuksen mukaan syytteet pitää hylätä, koska minkään rikoksen tunnusmerkistö ei täyty.
– Leivo ei ole saanut rikoshyötyä eikä hän ole syyllistynyt rikokseen. Syyttäjällä yksin on näyttövelvollisuus, mutta näyttöä rikoksesta ei ole, asianajaja sanoi.
– Tässä asiassa kukaan ei ole väittänyt, että ketään olisi suosittu tai että olisi aiheutunut mitään vahinkoa, päinvastoin. Tässä ei voi olla kysymys lahjusrikoksesta, Sotamaa totesi.
Syyttäjä vaatii Leivolle yhteensä kolmen ja puolen vuoden vankeusrangaistusta ja lisäksi menettämään vastaanottamansa edun.
Leivon lahjomisesta syytettynä on yhteensä 13 ihmistä. Lisäksi syyttäjä vaatii yhteisösakkoja neljälle yritykselle. Syytetyt ovat kiistäneet syytteet.
– Tekoaika on pitkä ja vastaanotettujen etujen määrä on huomattava. Lisäksi Leivo on tehnyt tekonsa merkittävässä asemassa, syyttäjä Tuire Tamminiemi perusteli.
Syyttäjän mukaan kyse on poikkeuksellisesta rikoskokonaisuudesta.
– Tässä on poikkeuksellisia piirteitä, kuten pitkä tekoaika ja se, että edut ovat tulleet useilta eri tahoilta. Asian tekee poikkeukselliseksi sekin, että meillä ei ole ennakkoratkaisutasoista oikeuskäytäntöä elinkeinoelämän lahjusrikoksista, Tamminiemi sanoo.
Oikeus antaa jutussa tuomionsa myöhemmin.