Jatkuvia uudistuksia ja säästöjä: Joskus vain mittari tulee täyteen

MTV Uutisten tutkivan ryhmän ja verkkolehti Long Playn yhteisessä selvityksessä kävi ilmi, että veroilmoitusten valvonta ajautui kesällä tukalaan tilanteeseen. Pelättiin, että verotus ei valmistu ajoissa, jos työtahti ei muutu. Taustalla olivat resursointivirheet tietojärjestelmäuudistuksen yhteydessä. 

– Henkilöstön edustajia ja myös yksittäisiä jäseniä otti meihin yhteyttä. Selkeästi huomasi sen väsymyksen niissä viesteissä, kertoo Verovirkailijain liiton puheenjohtaja Kirsi Huhtamäki.

Huhtamäki kävi asiasta keskusteluja Verohallinnon johdon kanssa. Hän puuttui myös tapaan, jolla työnantaja oli motivoinut ripeämpään työtahtiin.

– Siellä oli puhuttu, että yhteistä talkoota ja urakkatyötä tehdään. Me olemme aika tarkkoja näistä termeistä. Talkoista ei meidän hallinnossamme ole kyse.

Huhtamäki arvioi tilanteen aiheuttaneen kiukkua työntekijöissä senkin takia, että se ei ollut ainutlaatuinen.

– Tällaisia vastaavia tilanteita, joissa on saanut joustaa, on ollut toistuvasti. Meillä on näitä uudistuksia ja tehostamisia tapahtunut hallinnossa niin paljon, että jossain vaiheessa tulee vain mittari täyteen.

Huhtamäki peräänkuuluttaa malttia ja parempaa suunnittelua. 

– Työntekijöillä täytyy olla riittävästi aikaa osaamisen kehittämiseen. Henkilöstöresurssien suunnittelun täytyisi myös olla realistisempaa ja kokonaisvaltaisempaa. 

Säästämisen mallioppilas – vielä 550 ulos

Verohallinto on tehostanut parinkymmenen vuoden aikana toimintaansa voimakkaasti. Kiitostakin on tullut. Vastikään keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä kehui verohallintoa ehdottaessaan kymmenientuhansien virkamiesten vähentämistä julkiselta sektorilta.

Verohallinnon työntekijöiden määrä on tippunut 1990-luvun alusta noin 2000:lla. Säästökuuri ei jää tähän. Tulostavoitesopimuksen mukaan henkilötyövuosia olisi vähennettävä vuoteen 2018 noin kymmenellä prosentilla eli 550:lla. Tällä hetkellä työntekijöitä on 5100.

Toiminta onkin tehostunut. Osa virkailijoiden työstä on korvattu automaatiolla ja asiakkaat käyttävät yhä tottuneemmin sähköisiä palveluita.

Samaan aikaan säästöt ovat johtaneet siihen, että valvonnan ja pakkokeinojen sijaan käytössä ovat enenevässä määrin pehmeät keinot: verovelvollisten ohjaus ja valistus.

Asiakkaisiin luotetaan.

– Kyllä me näemme sen oikeastaan ainoana vaihtoehtona, kun resurssit vähenevät, verojohtaja Eeva-Liisa Perksalo toteaa.

Selviytyykö Verohallinto tehtävistään, jos rajut vähennykset toteutuvat?

– Se riippuu paljon siitä, miten lainsäädäntö kehittyy eli tuleeko monimutkaista lainsäädäntöä. Tuleeko paljon yksittäisiä, harkittavia tapauksia? Ja toisaalta se vaikuttaa, miten asiakkaat omaksuvat uudet sähköiset palvelut, Perksalo sanoo.

Verovirkailijain liitossa suunnitelmien nähdään uhkaavan myös verojen keräämistä. Liitto on arvioinut, että 100 henkilötyövuoden vähennys supistaa verokertymää noin 63 miljoonalla eurolla.

– Olen erittäin huolissani, mikäli nämä lähivuosien vähennykset toteutetaan. Verohallinnolla on merkittävä yhteiskunnallinen tehtävä, sanoo Verovirkailijain liiton puheenjohtaja Huhtamäki.