Jätevero nousee asteittain 30 euroon tonnilta

Jäteveron korotus on yksi valtioneuvoston tänään hyväksymään valtakunnalliseen jätesuunnitelmaan sisältyvistä ohjauskeinoista, joilla pyritään hillitsemään jätevuorien kasvua. Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta on jo puoltanut veron korotusta, joka sisällytetään ensi vuoden budjettiesitykseen.

Jäteveroa peritään kaatopaikalle vietävistä yhdyskunta- ja rakennusjätteistä. Korotus nostaisi jäteveron tuoton valtiolle ensi vuonna noin 52 miljoonaan euroon ja vuonna 2005 noin 68 miljoonaan euroon.

Veron korotus merkitsee nousua jätekuljetusten hintoihin. Kuitenkin esimerkiksi omakotiasukkaalle jäteveron korotus ei tuo mitään erityisen suurta menonlisäystä. Ympäristöministeriössä on laskettu, että korotus merkitsee yhtä asukasta kohden keskimäärin 2,5 euroa vuodessa. Suurilla jätteiden tuottajilla korotus merkitsee jo rahassakin paljon. Jäteveron korotuksen taustalla onkin se, että esimerkiksi rakennusjätteitä lajiteltaisiin nykyistä enemmän.

Valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa on jo aiemmin asetettu tavoitteeksi, että vuonna 2005 yhdyskunta- ja rakennusjätteistä hyödynnettäisiin 70 prosenttia. Tästä tavoitteesta ollaan vielä paljon jäljessä. Kuitenkin kierrätyksessä ja biologisten jätteiden hyödyntämisessä on edetty jo pitkälle, jätteiden polttamisessa sen sijaan on vielä paljon tekemistä. Tosin viime vuosina kunnissa on ryhdytty panostamaan polttolaitosten rakentamiseen. Lahti on ollut tällä saralla edelläkävijänä.

Jätteiden määrä kasvaa edelleen

Ohjelmassa on myös muita ohjauskeinoja jätemäärän vähentämiseksi. Esimerkiksi orgaanisten ja biohajoavien jätteiden kaatopaikkasijoitusta aiotaan rajoittaa. Lisäksi tuotteiden valmistajien ja maahantuojien jätehuoltovastuuta laajennetaan. Myös valtion osallistumista jätealan kehittämiseen sekä alan tieteellistä tutkimusta ja koulutusta on tarkoitus lisätä.

Uuden jätesuunnitelman mukaan kaatopaikoille saisi vuodesta 2010 sijoittaa vain sellaista yhdyskuntajätettä, jonka orgaanisesta ja biohajoavasta osasta vähintään 80 prosenttia on erotettu pois muuta käsittelyä tai hyödyntämistä varten.

Edellinen jätesuunnitelma hyväksyttiin vuonna 1998. Uudessa ohjelmassa keskitytään nyt ennen kaikkea jätteiden synnyn ehkäisemiseen. Talouskasvun vuoksi jätteiden määrän kasvun arvioidaan jatkuvan, vaikka jätteiden synnyn ehkäisylle asetetut vähimmäistavoitteet saavutettaisiinkin. Vähentämistavoitteissa kyse on ennemminkin jätemäärän kasvun hillitsemisestä kuin absoluuttisesta vähentämisestä. Tavoitteiden asettamista vaikeuttaa kuitenkin se, että syntyvien jätemäärien sekä talouskasvun ja sen laadun välistä yhteyttä ei tunneta riittävästi.

(MTV3-STT)