Järvikaloissa edelleen Tshernobyl-säteilyä

Pitoisuudet vaihtelevat kuitenkin paljon laskeumaltaan samanlaisillakin alueilla.

Järvikaloissa on paikoitellen vielä runsaasti Tshernobylin voimalaonnettomuudesta peräisin olevaa radioaktiivista cesiumia. Pitoisuudet vaihtelevat kuitenkin paljon laskeumaltaan samanlaisillakin alueilla. Syynä siihen on muun muassa järvien ravinnetilanne ja veden virtausnopeus.

Suurimpien kalojen, kuten haukien ja isojen ahventen cesiumpitoisuudet ovat pahimmillaan tuhansia becquerelejä kilossa.

Suomalaisten vuotuinen säteilyannos kaikista lähteistä on noin neljä millisievertiä. Ruuan cesiumista tuleva annos on noin 0,01 millisievertiä. Ruuasta voi aiheutua monikymmenkertainen annostus, jos ihminen syö luonnontuotteita paljon laskeumaa saaneilta alueilta.

Euroopan unionin komissio on suositellut, että EU:n alueella myytäviin luonnosta saataviin elintarvikkeisiin sovelletaan pitoisuusrajaa, joka on 600 becquereliä kiloa kohti. Tämä suositusarvo ylittyy Suomessa lähinnä sisävesien petokaloissa ja sienissä.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat