Järjestöt: Uusiutuvan energian talousvaikutukset arvioitava kattavammin

Uusiutuvan energian etujärjestöt ja ympäristöjärjestö WWF vaatii, että Suomi ottaa huomioon uusiutuvien energiamuotojen kaikki talousvaikutukset ilmasto- ja energiapolitiikassa.

Järjestöjen mukaan uusiutuvan energian lisäystavoite nähdään Suomessa ainoastaan taloudellisena rasitteena. Huomiotta jäävät sen vaikutukset työpaikkoihin, aluetalouteen, vientituloihin ja sähkön hintaan.

Esimerkiksi maailman tuulivoimamarkkinoiden nopea kasvu voisi tuoda Suomeen tuhansia vientiteollisuustyöpaikkoja, jos alaan panostettaisiin riittävästi.

Järjestöjen mukaan nykyisillä laskentamalleilla ei pystytä laskemaan uusiutuvan energian lisäämisen kokonaistaloudellisia vaikutuksia.

WWF ja uusiutuvan energian etujärjestöt muistuttavat, että esimerkiksi lisäämällä puuenergiaa voidaan luoda työpaikkoja alueille, missä työllistyminen on muuten hankalaa.

Suomen pitää nostaa uusiutuvan energian osuus 38 prosenttiin nykyisestä noin 28 prosentista vuoteen 2020 mennessä. Eduskunta käsittelee syksyllä ilmasto- ja energiastrategiaa, jonka yhteydessä tehdään konkreettisia päätöksiä tavoitteen saavuttamisesta.

Tuuli tuo töitä

WWF:n tilaisuudessa Helsingissä esiintynyt Tuulivoimayhdistyksen puheenjohtaja Jari Ihonen nosti esiin Teknologiateollisuus ry:n parin vuoden takaisen tutkimuksen tuulivoiman työllisyysvaikutuksista.

Sen mukaan tuulivoimateollisuus saattaa työllistää Suomessa vuonna 2020 jopa 18 000 henkeä, jos alan globaalien markkinoiden koko on ensi vuosikymmenen lopussa 50 miljardia euroa vuodessa.

Ihosen mukaan teknologiateollisuuden ennuste tuulivoimamarkkinoiden koosta osuu pahasti alakanttiin, sillä uusimpien arvioiden mukaan tuulivoimateknologiaa myydään vuonna 2020 peräti 150 miljardin euron edestä. Viime vuonna tuulivoimateknologiaa myytiin 26 miljardin euron edestä.

- Suomeen pitäisi saada myös tuulivoima-alan koulutusta. Tanskassa ja Ruotsissa sellaista jo on, Ihonen sanoi.

MTK:n asiamies Ilpo Mattila muistutti tilaisuudessa, että energiapuun hankinta vahvistaa maaseudun monialayrittäjyyttä.

Viime vuonna käytetyn kolmen miljoonan puukuution hankinta tarjosi työtä tuhannen henkilötyövuoden edestä. Jos metsähakkeen käyttö kasvaa 12 miljoonaan kuutioon, se työllistää jo noin 6000 henkeä vuodeksi.

Metsähakkeen käytön yleistyminen lisäisi Mattilan mukaan myös suomalaisen metsäkoneteknologian kysyntää.

- Jo nyt 40 prosenttia maailman metsäkoneista tehdään Itä-Suomessa, Mattila muistutti.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat