Järjestöt pelkäävät EU:n hallitsematonta laajenemista

Vaikka EU:n laajeneminen saa järjestöjen tuen, niissä ollaan huolestuneita etenkin ulkomailta hallitsemattomasti tulevasta työvoimasta sekä epäterveestä kilpailusta työehtojen ja verojärjestelmien avulla. Huolta aiheuttavat myös mahdolliset talouden alueelliset painopisteen muutokset ja EU:n päätöksenteon halvaantuminen uusien jäsenmaiden myötä.

Toimenpidelistan pituus kävi ilmi SAK:n, STTK:n ja Akavan yhteisessä EU:n laajentumisen vaikutuksia käsittelevässä seminaarissa Helsingissä tänään.

SAK:n valtuuston puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori (sd.) arvioi, että EU:n laajeneminen voi lisätä haitallista verokilpailua. Esimerkiksi Viron ja Suomen verojärjestelmät ovat kaukana toisistaan. Kun Suomessa yhteisövero on 29 prosenttia, Virossa se on nolla. 22 prosentin arvonlisävero on Virossa 14 prosenttia, ja tulovero on progression sijasta kaikilla 26 prosenttia.

Santamäki-Vuori vaatikin, että EU:n laajentumisen vaikutukset verotukseen ja hyvinvointipalvelujen rahoitusperustan varmistamiseen tulee ottaa huomioon työnsä aloittaneissa valtiovarainministeriön ja talousneuvoston verotyöryhmissä.

-Veropohjan ja esimerkiksi yritysverotuksen vähimmäistasojen asettaminen unionissa määräenemmistöpäätöksin näyttää entistäkin tarpeellisemmalta, Santaäki-Vuori linjasi.

Hakijamaista puuttuu järjestäytynyt toiminta

Viron ammattiliittojen keskusjärjestö EAKL:n pääsihteeri Raivo Paavo muistutti kokousväkeä, että muutosten hallintaa vaikeuttaa hakijamaiden työehtosopimusten puute ja työntekijöiden alhainen järjestäytymisaste.

STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää (sd.) korosti, että pohjoismaisen ay-liikkeen onkin tuettava sellaisten työmarkkinamallien kehittymistä Itämeren alueella, jossa myös palkansaajilla olisi hyvät osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet. Mäenpää muistutti myös ongelmista, joita voi syntyä EU:n painopistealueen siirtymisestä Itämeren suuntaan.

-Jos Itämerestä tulee EU:n kehittämisen painopistealue, on olemassa vaara, että muiden alueiden tasapuolinen kehitys unohtuu. Pahimmillaan se vahvistaa maamme vinoutunutta väestökehitystä, ja syrjäseudut vähitellen tyhjenevät palveluista ja asukkaista, Mäenpää sanoi.

EU:n päätöksentekokyvyn pelätään heikkenevän

Ulkomaankauppaministeri Jari Vilén (kok.) sanoi hallituksen ottavan kantaa EU:n laajentumisen rahoitusvaikutuksiin EU-ministerivaliokunnassa ensi perjantaina.

Vilén arvioi EU:n komission tuoreen ehdotuksen EU:n laajentumisen rahoitusvaikutuksista antavan hyvät edellytykset 10 uuden jäsenmaan ottamiselle. Hän vakuutti, että siirtymäaikojen käytöllä kyetään estämään suuri osa uusista ongelmista.

Akavan puheenjohtaja Risto Piekka (kok.) peräsi remonttia EU:n päätöksentekojärjestelmään itälaajentumisen vuoksi, jotta EU:n päätöksenteon halvautuminen voitaisiin estää.

-Yksi ehdottomasti tärkeimmistä uudistuksista olisi päätösten tekeminen jäsenmaiden välillä määräenemmistöllä yksimielisyyden sijasta. Vain eräissä perustuslain omaisissa kysymyksissä tulisi poikkeuksellisesti säilyttää yksimielisyys, Piekka totesi.

Jäsenmaiden tulisi Piekan mukaan tehdä määräenemmistöpäätöksiä ainakin kaikissa työelämän, tasa-arvon, verotuksen ja ympäristönsuojelun kysymyksissä.

(MTV3-STT)