Japanin jenin heikkeneminen saattaa pakottaa Kiinan devalvaatioon

Aasian talousmyllerrys on jatkunut runsaan vuoden ajan, eivätkä alueen vaikeudet suinkaan ole vielä takanapäin. Kriisi on koetellut erityisesti Kaakkois-Aasiaa, mutta viime aikoina päähuomio on keskittynyt talousmahti Japanin vaikeuksiin. Maailmalla suurta huolta aiheuttaa erityisesti Japanin jenin heikkeneminen suhteessa Yhdysvaltain dollariin. Halvan jenin takia myös talousvaikeuksilta toistaiseksi säästyneen Kiinan jättitalouden moottori on vaarassa alkaa reistailla.

Heikentynyt jeni vaikeuttaa Kiinan vientiä, sillä se tekee japanilaistavaroista suhteellisesti halvempia. Kiinan viimevuosien huikea talouskasvu taas on nojannut voimakkaasti juuri vientiin ja maan on pelätty hakevan devalvaatiosta apua talousmoottorin pyörittämiseen. Kiinan mahdollinen devalvaatio on uhkakuva, josta on kannettu huolta ympäri maailmaa jo pitkään. Vaikutukset tuntuisivat koko maailmantaloudessa. Kiinan devalvaatio syöksisi esimerkiksi Aasian valuutat uuteen devalvaatiokierteeseen pahentaen alueen talouskriisiä.
-Todennäköisesti myös Venäjän ja Itä-Euroopan valuutat heikkenisivät, joten vaikutukset olisivat aika mittavat, arvioi analyytikko Mikko Ayub Merita-Nordbankenista.

Hallitus rauhoittelee

Kiinan hallitus on lähes päivittäin vakuuttanut, että devalvaatio ei tule kysymykseen. Kuitenkin viimeksi lauantaina viranomaistasolla on todettu, että jos jenin dollarikurssi jatkaa heikkenemistään nykyistä vauhtia, Kiina tulee devalvoimaan vuoden loppuun mennessä. Dollari vahvistui maanantaina 145 jeniin, kun se vielä viikko sitten oli 138 jeniä. 147 jenin tasoa pidetään jo niin kriittisenä, että se saattaa johtaa markkinoilla tukioperaatioihin.

-Kiinan kommentit jenin tasosta viittaavat siihen, että nyt ollaan heidän sietokykynsä rajamailla, Ayub toteaa. Viime viikkoina Kiinasta on kantautunut uutisia, joiden mukaan suuret kiinalaiset vientiyritykset ovat menettämässä uskonsa maan valuuttaan yuaniin. Hallituksen vakuutteluista huolimatta pelot yuanin arvon laskusta ovat johtaneet siihen, että kiinalaiset vientiyritykset pitävät hankkimansa ulkomaiset valuutat, eivätkä myy niitä pankkeihin. Tämä tyrehdyttää Kiinan valuuttavarannon kasvua.

Yuania tuetaan

Kiinan keskuspankki on myös joutunut puolustamaan yuania rahamarkkinoilla tukiostoin ja pankkien sekä mustan pörssien valuuttakauppiaiden valvontaa on tiukennettu. Kiinan yuan on vain osittain vapaasti vaihdettava valuutta, joten maa ei voi varsinaisesti ajautua pakkodevalvaatioon. Asiantuntijat eivät ole edes yksimielisiä siitä, hyödyttäisikö devalvaatio Kiinaa, vaikka talouskasvu saattaisikin nousta tilapäisesti ennätyslukemiin.

Kansainvälinen mielipide on kuitenkin selkeä: Kiinan devalvaatiota ei toivota. Monet myös uskovat, että kansainvälinen yhteisö on tarvittaessa valmis toimiin devalvaation estämiseksi. Jos esimerkiksi Japanin jeni uhkaa heiketä liian alas, Japanin hallitus ja Yhdysvallat ryhtyvät todennäköisesti tukemaan jeniä miljardiostoilla valuuttamarkkinoilla. Näin tapahtui viimeksi kesäkuussa.

Suomen vienti kärsisi

Kiina on Suomelle tärkeä kauppakumppani. Esimerkiksi Leonia-yrityspankki, entinen Vientiluotto, on rahoittanut paljon Suomen ja Kiinan välistä kauppaa. Vaikka suuri osa järjestetyn rahoituksen riskistä on Valtiontakuukeskuksen harteilla, Kiinan mahdollisesta devalvaatiosta kannetaan huolta myös pankissa.
-Tottakai Kiinan devalvaation mahdollisuus huolestuttaa myös meitä. Devalvaatio säteilisi koko maailmantalouteen ja tuntuisi myös suomalaisyrityksissä, toteaa johtaja Matti Virtanen Leonia-yrityspankista.
-Taseilla mitattuna Kiina ei tällä hetkellä ole suurin rahoituskohde. Maa on kuitenkin siinä mielessä hyvin merkittävä, että se omaa suurimman kasvupotentiaalin. Hyvin moni suomalaisyritys on suunnitellut Aasian strategiansa Kiinan varaan, Virtanen jatkaa. Kiinan devalvaatio parantaisi maan omia vientimahdollisuuksia ja supistaisi tuontia, sillä kiinalaiset tavarat halventuisivat muiden maiden tuotteisiin verrattuna. Vastaavasti Kiinaan tuotavat tavarat kallistuisivat. Vaikutukset eivät välttämättä kuitenkaan ole näin suoraviivaisia.
-Periaatteessa Kiinan devalvaatio heikentäisi Suomen vientimahdollisuuksia. Monella suomalaisfirmalla on kuitenkin Kiinassa tuotantoa ja yhteisyrityksiä, joiden asema saattaisi parantua devalvaatiossa, kuvailee Virtanen.

Luottotappioiden riski kasvaisi

Devalvaatio kasvattaisi kiinalaisyritysten valuuttamääräistä velkaa ja lisäisi siten konkurssiriskiä, samoin kuin aikoinaan Suomessa. Tällöin Kiinan-kaupan takaukset saattaisivat kaatua Valtiontakuukeskuksen eli viime kädessä veronmaksajien maksettavaksi. Valtiontakuukeskuksen toimitusjohtaja Aarne Heikinheimo ei henkilökohtaisesti pidä devalvaatiouhkaa kovin suurena. Hän muistuttaa, että esimerkiksi Kiinan valuuttavaranto on edelleen korkea.

Suomalaisyritykset ovat Heikinheimon mukaan Kiinassa pääsääntöisesti mukana projekteissa, jotka suuntautuvat vientiin, eivät kotimarkkinoille.
-Takauksemme ovat painottuneet projekteihin, joissa tienataan ulkomaan valuuttaa. Kyseessä ovat 5-10 vuoden luotot, joissa mahdollinen devalvaatioriski on otettu huomioon. Valtiontakuukeskuksella on Heikinheimon mukaan Kiinassa tällä hetkellä voimassa olevia takuuvastuita noin 2,2 miljardin markan edestä.