Eurooppaministerit, heidän joukossaan Sampo Terho (sin.) äänestävät maanantaina lääkeviraston uudesta sijainnista.
Helsinki ja 18 muuta kaupunkia tavoittelevat virastoa, jossa työskentelee noin 900 työntekijää.
Suomi ei ole pyörinyt ennakkoveikkailuissa toisin kuin vaikka Amsterdam tai Ranskan Lille.
Päinvastoin Suomen mahdollisuuksien on arvioitu olevan heikot ainakin sen jälkeen, kun lääkeviraston nykyiset työntekijät arvottivat Helsingin yhdeksi ikävimmistä kaupungeista muuttaa. Viraston tekemän kyselyn mukaan yli 70 prosenttia jättäisi työpaikkansa, jos virasto sijoitetaan Helsinkiin. Yhtä kovan tuomion saivat Ateena, Bratislava, Bukarest, Malta, Sofia, Varsova ja Zagreb.
Mieluiten työntekijät muuttaisivat Amsterdamiin, Barcelonaan, Kööpenhaminaan, Milanoon tai Wieniin.
Kysely tai edes komission tekemä kattava arviointi hakijoista ei välttämättä vaikuta jäsenmaiden äänestysvalintoihin. Niiden taustalla vaikuttaa vahvasti myös politiikka. Ruotsalaismediassa on esimerkiksi uutisoitu, että Tanskassa olisi loukkaannuttu siitä, ettei pääministeri Stefan Löfven ole luvannut Ruotsin tukea Kööpenhaminalle mahdollisella toisella kierroksella.
Kaikki haluavat päätöksen nopeasti
Tapa jolla äänestys käydään on sovittu tarkasti. EU-maat muistavat vuosia kestäneen väännön Suomen ja Italian välillä elintarvikeviraston sijainnista, eikä kukaan halua nähdä samanlaista farssia.
Ensimmäisellä kierroksella jokaisen maan on annettava yhdelle maalle kolme pistettä, toiselle maalle kaksi pistettä ja kolmannelle maalle yksi piste. Jos joku kaupunki saa parhaat pisteet 14 jäsenmaalta, se valitaan jo ensimmäisellä kierroksella.
Jos ensimmäinen kierros ei ratkaise, etenee toiselle kierrokselle kolme parhaiten pisteitä saanutta kaupunkia. Tuolloin mailla on annettavanaan vain yksi piste ja valituksi tulee se, joka saa 14 tai enemmän pisteitä.
Kolmannelle kierrokselle mennään, jos mikään kaupunki ei saa tarpeeksi pisteitä. Ratkaisevalla kierroksella on kaksi eniten pisteitä saanutta kaupunkia.