Jäättömyys uhka Itämeren norpalle

- Suoraan jäästä riippuvaisille lajeille kuten jo nyt uhanalaiselle Itämeren norpalle jäätön talvi on todella huono juttu, kertoo limnologi Seppo Knuuttila Suomen ympäristökeskuksesta. Norpat poikivat jäälle itäisellä Suomenlahdella. Sen sijaan harmaahylkeet voivat poikia myös luodoille, joten niitä ei jäättömyys uhkaa.

Itämeren happiolojen kannalta jäättömyys sen sijaan on hyvä asia. Kun meri on avoin, vesimassat pääsevät paremmin sekoittumaan ja hapekasta vettä kulkeutuu myös pohjille. Tämänsuuntaisia uutisia kertoi myös reilu viikko sitten Itämeren tilaa kartoittamasta palannut tutkimusalus Aranda.

Sateisuus suurempi uhka

Itämeren ravinnetilanteen kannalta jäättömyyttä suurempi ongelma on sateisuus. Sateiden mukana mereen päätyy pelloilta typpeä ja fosforia. Nämä ravinteet sekoittuvat rannikkovesiin ja voivat tarkoittaa normaalia suurempia leväkukintoja keväällä tai kesällä.

- Pitää kuitenkin muistaa, että säätilalla on suuri vaikutus leväkukintoihin. Erityisesti lämmin ja tyyni sää lisäävät leväkukintoja. Jos on koleaa ja tuulista, levälauttoja ei tule, sanoo Seppo Knuuttila.

Esimakua ilmastonmuutoksesta

Tämä talvi - samoin kuin edellinenkin - antavat hyvän kuvan siitä, mitä ilmastonmuutos tuo tullessaan. Ilmastonmuutosmalleissa on ennustettu Itämeren valuma-alueelle nimenomaan lisääntyviä talvisateita ja keskilämpötilan selvää nousua.

- Typpi- ja fosforihuuhtoumat voivat arvioiden mukaan kasvaa jopa neljänneksellä ilmastonmuutoksen takia, kertoo Seppo Knuuttila.

Ilmastonmuutosmallit ennakoivat Itämerelle myös nykyistä lämpimämpiä kesiä. Ravinteiden lisäys yhdistettynä lämpimämpiin kesiin tarkoittaa entistä voimakkaampia leväkukintoja. Esimerkiksi kesäiset sinilevälautat yleistyvät.

- Jotta leväkukintojen huomattava lisäys vältettäisiin, pitäisi mereen päätyvää ravinnekuormitusta pystyä vähentämään paljon nykyistä tehokkaammin, muistuttaa Knuuttila.

Lue myös:

    Uusimmat