Jäänmurtajalla tehdään töitä jatkuvassa läheltä piti -tilanteessa – "Ilman meitä tulisi lomautuksia"

– Jäänmurtajan tärkein tehtävä on avustaa laivat satamaan ja satamista pois, jotta Suomen ulkomaankauppaliikenne toimii, jäänmurtaja Sisun kapteeni Pasi Järvelin sanoo.

Järvelin arvioi, että jään murtaminen maksaa Suomelle vuosittain enintään noin 50 miljoonaa euroa.

– Mielestäni se on aika vähän suhteutettuna siihen, että ilman tätä toimintaa Kemissä, Oulussa, Torniossa ja Raahessa jouduttaisiin lomauttamaan ihmisiä tehtailta. Kovina talvina lomautukset koskisivat myös etelän kauppaa ja merenkulkua.

– Sellaisia rahtimääriä, joita avustamamme laivat kuljettavat, ei kerta kaikkiaan mahtuisi kuljettamaan raiteilla. Suomessa ei ole tarpeeksi junia, eikä raideliikenne kestäisi trafiikkia. Isoon rahtialukseen menee satoja junavaunullisia tavaraa. Suomen ulkomaankaupasta yli 80 prosenttia kuljetetaan meriteitse.

Öljynporauksen valmistelua

Jäänmurtajilla on joitain sivutehtäviäkin.

– Jäänmurtaja Kontio on varustettu öljyntorjuntavälineistöllä. Jos Suomenlahdella sattuu suuri öljyvahinko, se voidaan lähettää keräämään öljyä pinnalta, Järvelin sanoo.

Monitoimijäänmurtajat Fennica ja Nordica ovat käytössä ympäri vuoden.

– Viime kesänä molemmat alukset avustivat Shelliä öljynporauksen valmistelutehtävissä Alaskassa. Ne varmistivat, ettei ajautuva jää vahingoittaisi Shellin aluksia. Tällaista toimintaa voidaan tehdä silloin, kun Suomessa ei ole tarvetta jäänmurtajille eli jäiden sulamisesta loppuvuoteen saakka.

Jää auki ehkä vain 15 sekuntia

Järvelin kertoo, että jään murtaminen on erityisen vaikeaa tuulisella säällä.

– Silloin jäät ovat koko ajan liikkeessä. Suomen rannikolla on yleensä hyvin matalaa, väylät kahdeksanmetrisiä ja jäänmurtajan syväys joskus jopa kahdeksan metriä. Erityisesti kovassa sivutuulessa avustettavat alukset jäävät helposti jäihin kiinni. Täytyy olla todella vikkelä, että saa avustettavan laivan liikkeelle ennen sen ajautumista karille.

Läheltä piti -tilanteita tapahtuu usein.

– Oikeastaan sellaisessa ollaan koko ajan: jos alus on jäänyt kiinni jäihin, niin ei auta, että jäänmurtaja koukkaa 50 metrin päästä. Vain hyvin läheltä avustettavaa alusta kulkemalla jäänpaine helpottaa. Miehistön pitää olla jatkuvasti hereillä, sillä jäänmurtajan ohjastaminen tapahtuu hyvin eri tavalla kuin normaalin kauppalaivan.

Järvelin kertoo, ettei itse jään paksuus ole jäänmurtajalle mikään ongelma.

– Mutta tuulessa ja matalapaineessa jää pysyy murtajan perässä auki ehkä vain 15 sekuntia ennen umpeutumista. Jälkeen ei siis jää mitään ränniä, jota paria tuntia myöhemmin paikalle saapuva alus voisi seurata.

Jos yksikin tarvitsee apua

Yksi jäänmurtaja avustaa talvesta riippuen yleensä satoja laivoja.

– Nyt Sisu ei ole lähtenyt vielä ollenkaan liikenteeseen leudosta talvesta johtuen, Järvelin sanoo.

Kontio, Urho ja Otso sen sijaan tekevät parhaillaankin yhteistyötä ruotsalaisten jäänmurtajien kanssa Perämerellä. Voima työskentelee Suomenlahdella.

– Avustustoimintamme on siinä mielessä ripeämpää kuin esimerkiksi venäläisillä, että venäläiset keräävät usein ennen murtamaan lähtemistä monta kauppalaivaa jonoon. Me taas avustamme heti, jos yksikin alus tarvitsee apua. Pääasia on, että rahti liikkuu koko ajan, Järvelin sanoo.

Pitkiä putkia merillä ja maissa

Kun jäänmurtajat ovat maissa, niillä tehdään huoltotöitä.

– Talvisin alukset viettävät merellä kymmenen vuorokautta käymättä maissa, tulevat sitten laituriin muutamaksi tunniksi tankkaamaan polttoainetta ja vaihtamaan osan miehistöä, ja palaavat taas takaisin merelle kymmeneksi päiväksi.

Miehistöllä on talvisin putkeen 20 työpäivää ja kymmenen vapaata, kesällä suurin piirtein päinvastoin.

– Laivalla tehdään 12 tunnin työpäiviä niin, että ensin ollaan kuusi tuntia töissä, sitten kuusi vapaalla ja taas kuusi töissä. Vapaa-ajalla syödään, pestään pyykkiä, katsotaan uutiset ja nukutaan.

Järvelin kiittelee Merimiespalvelutoimisto MEPAa, joka toimittaa aluksiin kirjoja.

– Sisulla vaihdettiin juuri pari päivää sitten parisataa kirjaa. Niitä miehistön tulee luettua. Varsinaisia korttipeli-iltoja nykyajan merenkulussa ei enää tunneta.

Arki ei tule vastaan

Järvelin on yli 35 vuoden urallaan ohjannut aluksia niin Suomessa, Alaskassa, Etelämantereella, Välimerellä, Afrikassa kuin Meksikonlahdellakin – sekä kiertänyt maapallon. Miten merikapteenin pesti on vaikuttanut perhe-elämään?

– Positiivisesti. Olen ollut jo yli 21 vuotta naimisissa. Kun viettää reilut puolet vuodesta ulkomailla tai Suomen vesillä murtamassa jäitä, niin kumpikaan ei viitsi huomautella kotona pienistä murheista.

– Arki ei tule vastaan niin usein kuin sen voisi kuvitella maissa työskentelevälle tulevan, Järvelin sanoo.

Studio55.fi/Piia Simola

Kuvat: Lehtikuva, Pasi Järvelin

Vuokko Raninin erikoinen työ: Sisusti laivoja 40 vuotta