Jaakonsaari ja Stubb: EU:n perustuslaista kansanäänestys

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Liisa Jaakonsaari pitää todennäköisenä, että Suomessa järjestetään kansanäänestys EU:n uudesta perustuslaista.

EU-asiantuntija ja kokoomuksen tuore europarlamentaarikko Alexander Stubb pitää kansanäänestystä varmana asiana

-Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarisen kolumni ja siitä virinnyt keskustelu on päästänyt pullon hengen irti, ja sitä ei saada enää sullottua takaisin pulloon. Käytännössä tämä tarkoittaa, että meille tulee kansanäänestys, Alexander Stubb arvelee.

Ministeri Pekkarinen on kertonut tukevansa kansan mielipiteen kysymistä perustuslaista. Muut ministerit eivät ole vielä ottaneet asiaan kantaa. Pääministeri Matti Vanhanen on ilmoittanut kertovansa kantansa lähiviikkoina.

Suomelle kasautuu paineita järjestää kansanäänestys EU:n perustuslaista sitä mukaa, kun yhä useammat unionimaat ilmoittavat kysyvänsä sopimuksen hyväksymisestä kansalaisten mielipidettä.

Viisi maata - Britannia, Ranska, Espanja, Irlanti ja Tanska - on jo varmistanut kansanäänestyksen pitämisen.

"Juna kulkee kansanäänestyksen suuntaan"

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Liisa Jaakonsaari kertoo kallistuneensa kansanäänestyksen järjestämisen kannalle, koska äänestys tarjoaisi mahdollisuuden lähentää unionia ja kansalaisia toisiinsa. Demareiden ei hänestä kannata jäädä kansanäänestysasiassa "ei-puolueeseen".

Pekkarisen kannanottoa Jaakonsaari ei tulkitse yhtä dramaattiseksi kuin Stubb. Hänen mielestään kaikki viittaa siihen, että kansanäänestyksen kannatus on kasvussa.

-Kyllä tämmöisiä signaaleja on ollut jo pidempään, että juna menee siihen suuntaan. Se oli vapaan maan vapaan ministerin vapaa mielipide, hän katsoo.

Stubbin mielestä taas hallitus ajautuisi "jonkinnäköiseen poliittiseen kriisiin", jos se Pekkarisen kannanoton jälkeen päättäisi olla järjestämättä kansanäänestystä.

-Silloin ajaudutaan tilanteeseen, jossa ikään kuin ensin annetaan ymmärtää, että kysymys on suuresta perustuslaillisesta muutoksesta, joka muuttaa oleellisesti Suomen EU-jäsenyyttä tai EU:ta. Sitten sanottaisiin, että ei me oikeastaan tarvitakaan kansanäänestystä.

Stubb suhtautuu kansanäänestykseen varauksellisesti, sillä perustuslaillinen sopimus ei muuta EU:ta radikaalisti. Hän pitää perustuslakisopimusta hyvänä.

-Toivon, että muutkin jotka pitävät perustuslaillista sopimusta parannuksena aikaisempiin, tulevat ikään kuin ulos kaapista ja puolustavat sitä henkeen ja vereen, hän sanoo.

Pienten maiden "ei" ei muuttaisi sopimusta

Stubb ounastelee, että jossakin EU-maassa ei-kanta voittaa kansanäänestyksessä. Kielteisen kannanoton vaikutukset unionin toimintaan kuitenkin riippuvat hänen mukaansa siitä, mikä maa perustuslain tyrmäisi.

-Jos se on Ranska tai Britannia, silloin unioni on syvässä poliittisessa kriisissä. Silloin pitää käyttää neuvotteluluovuutta ja löytää jonkinnäköinen ratkaisu. Jos se on Irlanti tai Tanska, niille annetaan mahdollisuus joko äänestää uudestaan tai sitten erota unionista.

Suomen mahdollinen ei-kanta ei myöskään perustuslakia Stubbin mukaan muuttaisi.

-Pitää olla rehellinen: ei tätä sopimusta ruveta muuttamaan, jos Suomi äänestää sitä vastaan.

Jaakonsaaren mielestä taas sopimuksen torjuminen jossakin jäsenmaassa hidastaisi unionin kehittymistä, muttei olisi "hirveän dramaattista".

-Ovathan Tanska ja Irlanti kautta aikojen aina sanoneet oman vastalauseensa ja sitten vaan neuvotellaan eteenpäin.

Jaakonsaaren mielestä kansanäänestysten arvo on siinä, että ne pakottavat päättäjät nostamaan olennaiset kysymykset esiin. Ei-tuloksia suurempi uhka unionille onkin hänen mukaansa se, että kuilu EU:n ja kansalaisten välillä kasvaa.

-Kuilun kasvaminen saattaisi aiheuttaa isomman kaaoksen jossain vaiheessa. On parempi näin, että luottamus perustuslaille haetaan.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat