Jäähyväiset markalle alkavat

Päätöksen jälkeen on rahaliiton alkuun enää runsaat seitsemän kuukautta. Jäähyväiset markalle heitetään lopullisesti vuonna 2002, kun kansalliset käteisvaluutat vaihdetaan euroiksi.

Takana on pitkä taival, jonka aikana Emu-hanke on ylittänyt esteen toisensa jälkeen; hallituspuolueet ja keskusjärjestöt asettuivat yksi toisensa jälkeen Emu-jäsenyyden kannalle, Emu-puskureista syntyi sopu, ja Emu-jäsenyyden vaatimat muutokset lakiin Suomen Pankista saatiin vietyä aikataulussa läpi.

Päätöksen pyörtäminen eduskuntavaalien jälkeen ei enää näytä mahdolliselta. Pääoppositiopuolue keskusta kannattaa Emu-jäsenyyden lykkäämistä parilla vuodella, Ruotsin malliin, mutta ei ole vaatinut sen purkamista.

Mielipidemittausten mukaan kansalaiset eivät ole rahaliitosta kovinkaan innostuneita, vaikka euron kannatus on jonkin verran noussut. Tuoreimmassa mittauksessa kannattajia ja vastustajia oli miltei yhtä paljon.

Eduskunnan suuri valiokunta päätyi mietinnössään kannattamaan Emu-jäsenyyttä arvioiden, että rahaliiton ulkopuolelle jäämisestä ei olisi Suomelle etua. Emu-jäsenyys saattaa sitä vastoin olla Suomen taloudelle hyödyksi. Emusta ja sen vaikutuksista yhteiskunnan eri osiin on tehty runsain määrin tutkimuksia ja selvityksiä. Sekä vastustajat ja kannattajat ovat löytäneet niistä tukea omille näkemyksilleen.

Ongelmista keskeisimpänä on nähty Suomen talouden erilaisuus muihin Emu-maihin verrattuna; Euroopan keskuspankin harjoittama rahapolitiikka saattaa sopia Suomen suhdanteisiin huonosti, jos Suomen talous kehittyy eri tahtiin muiden maiden kanssa. Toisaalta Emun pitäisi optimistien mukaan kiihdyttää talouskasvua, kaupankäyntiä ja edistää talouksien yhteennivoutumista euroalueella, jolloin alttius talouden häiriölle vähenee.

Uskon vahvistusta

Emun kannattajat huomauttavat, että jo pyrkimys rahaliittoon on hyödyttänyt tulevia jäsenmaita. Inflaatio on painunut koko EU:ssa alas, korkotaso on laskenut ja yhdentynyt.

Vielä viime vuonna Emun ympärillä oli enemmän avoimia kysymyksiä. Näytti epävarmalta selviävätkö Ranska ja Saksa Emu-kriteereistä. Ilman näitä kahta keskeistä maata ei koko hankkeesta tulisi mitään. Rima väpätti ja rahaliiton ehtoja tulkittiin väljästi, mutta julkisen talouden alijäämää kuvaavat luvut kaunistuivat vuoden mittaan sen verran, että EU-komissio pystyi maaliskuussa arvioimaan Saksan, Ranskan ja yhdeksän muuta EU-maata Emu-kelpoisiksi.

Viimeiset kiistat saadaan Euroopan keskuspankin johtokunnan paikkojen jaosta. Kuudelle paikalle on monta ehdokasta tarjolla. Suomi toivoo Suomen Pankin johtaja Sirkka Hämäläisen pääsevän tähän joukkoon mukaan.

Ratkaisut Emuun lähtevistä maista ja keskuspankin nimityksistä tehdään vappuviikonloppuna Brysselissä EU-maiden johtajien kesken. Siinä kokouksessa tuskin kuullaan epäileviä lausuntoja, mutta vasta tulevat vuodet näyttävät, täyttyvätkö lupaukset Euroopan uudesta kukoistuksesta yhteisen rahan voimalla.
(STT)