Itsenäisiä sinkkunaisia oli jo 1700-luvun Suomessa

1700-luvun piika saattoi olla oman aikansa itsenäinen sinkkunainen. Avioton lapsikaan ei välttämättä ollut suuri ongelma, arvioidaan tuoreessa väitöstutkimuksessa.

Piika saattoi myös olla 1700-luvulla vapaampi ja itsenäisempi kuin aatelisperheen tytär. Aatelisneidon tuli kiirehtiä nuorena säädynmukaiseen avioliittoon, piika taas saattoi säästää omaa rahaa ja katsella ajan kanssa mieleistä puolisoa. Tilattomien keskuudessa ei ollut tavatonta, että noin 30-vuotias nainen meni naimisiin useita vuosia nuoremman miehen kanssa.

Työn perässä pois kotoa

Palvelukseen lähteminen oli tilattomille nuorille usein pakon sanelemaa. Toisaalta lähtö kotimökistä toi mahdollisuuden siirtyä palveluspaikasta toiseen sekä edetä vaativampiin tehtäviin ja paremmille palkoille.

– Köyhät tilattomat nähdään edelleen liian helposti vain ajelehtivina uhreina, joilla ei ollut mitään keinoja päättää omasta elämästään tai suojella itseään, toteaa Tiina Miettinen väitöstyössään.

Aviotonta äitiä ei hyljeksitty

Avioton lapsi toi mutkia naisen matkaan, mutta ei Miettisen mukaan ollut ylitsepääsemätön ongelma. Kirkonkirjoissa avioton äiti merkittiin maineensa menettäneeksi, mutta käytännön arjessa häntä ei välttämättä hyljeksitty.

– Aviottoman lapsen synnyttäneet naiset avioituivat varsin usein jonkun muun kuin lapsen isän kanssa, toteaa Miettinen.

Raskaaksi tullutta piikaa ei ajettu pois jo siksikin, että häntä tarvittiin talon töissä. Lapsen hoito järjestyi joskus palveluspaikassa, joskus sukulaisten luona.

Tiina Miettisen väitöskirja tarkastettiin Tampereen yliopistossa tänään. Tutkimus on nimeltään Ihanteista irrallaan - Hämeen maaseudun nainen osana perhettä ja asiakirjoja 1600-luvun alusta 1800-luvun alkuun.

(MTV3 - STT)

Lue myös:

    Uusimmat