Itella nostaa sanomalehtien jakeluhintaa yli 10 prosenttia

Itellan asiakkaiden paperisten lehtien levikit ovat laskeneet voimakkaasti 2000-luvulla. Vuosituhannen alussa laskua oli -1,5 prosenttia vuodessa, mutta tämän vuoden syyskuussa laskukierre oli kasvanut jo -8,5:een prosenttiin, kertoo Itellan lehtipalvelut-johtaja Risto Savikko.

- Tämä laskeva levikki ja sen voimakas kiihtyminen on vaikuttanut siihen, että hinnat voivat nousta hyvinkin 10 prosenttia ja jopa ylikin, sanoo Savikko.

Paperisesta digitaaliseen lehteen

Sanomalehtien liiton liittojohtajan Jukka Holmbergin mukaan hinnankorotukset lisäävät paineita lopettaa lehtien jakelu syrjäisemmillä seuduilla ja sähköisten lehtien suosiota.

 - Tottakai se lisää lehtien liiketoiminnan vaikeuskerrointa entisestään ja varmasti joillakin paikkakunnilla, syrjäisemmillä alueilla niin vauhdittaa sitä kehitystä, että lehti ehkä tulevaisuudessa on tarjolla ensisijaisesti digitaalisena versiona.

Jaettavien lehtien määrän vähentyessä jakelun hinta nousee, sanoo Savikko.

- Kaikkein ratkaisevin tässä tilanteessa on yksikkökustannuksen kehitys. Mitä vähemmän on jaettavia ja kun  jakeluverkon ja jakajan työ on kuitenkin kohtuullisesti sama, on siellä lehtiä mikä määrä tahansa, niin jäljelle jäävät lehdet valitettavasti saavat kovempia ja kovempia korotuksia levikin laskiessa. Lehdet sähköistyvät ja niitä tilataan yksitellen.

Muodostuu premium-tuotteita ja aina jää tietty määrä lehtiä jokatapauksessa paperimuotoon. Niitä varmasti tullaan jakamaan vielä, mutta valitettavasti kustannukset nousevat siellä sen vähenevän levikin myötä, uskoo Savikko.

Paperilehdellä on kannattajansa

Liiton mukaan valtaosa ihmisistä haluaa lehden paperilla ja siksi olisi tärkeää, että myöskin painettuja lehtiä voitaisiin edelleen jakaa koko maassa täysipainoisesti. Tulevat hinnannousut nopeuttavat paineita mennä verkkoon, mutta paperinen sanomalehti on tärkeä peruspalvelu kaikille lukijoille, sanoo Holmberg.

- Haasteita on monilla muillakin aloilla kuten digitalisoitumisen murros ja taloustaantuma. Ne ovatkin kaikesta tärkeimmät tekijät. Tottakai arvonlisäverotasot eli että digitaalisen lehden arvonlisävero laskettaisiin samalle tasolle printtilehden kanssa. Se auttaisi tätä digisiirtymää.

- Yhteiskunnan pitäisi miettiä tätä median monipuolisuutta, että alueellisesti, paikallisesti pelkkä valtionyhtiö Yle ei tietenkään riitä. Pitäisi miettiä keinoja, joilla säilyisi tämä yksityisrahoitteinen lehti vaihtoehtona. Yhteiskunnan pitää miettiä miten taataan ne jakelupalvelut, tiedonsaanti kaikkialla Suomessa. Ja kun on kysessä valtionyhtiö, niin varmasti jonkinlainen omistajaohjaus tässä olisi paikallaan, sanoo Holmberg.