Itävallan ohje kriisimaille: Palkkakustannukset kuriin

Alppimaan menestysresepti on kopioitu Saksalta: yksikköpalkkakustannukset eivät ole viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana ratkaisevasti nousseet.

Monissa euroalueen kriisimaissa, erityisesti Kreikassa, on menty täysin päinvastaiseen suuntaan. Se on yksi syy helleenien talouden raunioitumiseen. Maan on romuttanut kansainvälisen kilpailukykynsä lähes tyystin.

- Vahva kytkentä Saksaan on tehnyt meistä kilpailukykyisen, Bank Austrian pääekonomisti Stefan Bruckbauer korostaa.

Käytännössä Itävallan on pitänyt seurata Saksan kustannuslinjaa säilyttääkseen asemansa.

Kasvu EU:n ulkopuolelta

Wifo-taloustutkimuslaitos uskoo tuoreessa ennusteessaan, että Saksassa ja Itävallassa alkuvuoden hitaahko kasvua voi kääntyä paremmaksi jo kuluvan vuoden puolivälissä. Tosin koko vuoden kasvu jäänee alle prosenttiin.

- Kasvua tulee nimenomaan euroalueen ulkopuolelta. Tämä näkyi jo viime vuonna. Itävallan talous kasvoi yli kolme prosenttia, vaikka toiseksi tärkeimmän kauppakumppanimme Italian kasvu jäi prosenttiin. Emme siis ole riippuvaisia euroalueelle suuntautuvasta viennistä, Wifon ekonomisti Marcus Scheiblecker erittelee.

Bank Austrian Bruckbauer pitää osin ymmärrettävinä vaatimuksia, joiden mukaan Saksan ja Itävallan kaltaisten vahvojen maiden pitäisi tinkiä kilpailukyvystään euroalueen kriisimaiden eduksi. Tämä helpottaisi osaltaan myös velkakriisiä.

- Kaikilla ei voi olla suurta vaihtotaseen ylijäämää. Pankkien Kreikka-saatavissa on kysymys juuri tästä talouksien epätasapainosta, Bruckbauer muistuttaa

- On aivan perusteltua todeta, ettei vahvojen euromaiden pitäisi tässä tilanteessa yrittää edelleen laskea kustannustasoaan, ja välttää tuontia. Mutta miltään yritykseltä ei tietenkään voida vaatia, että se ehdoin tahdoin heikentää tuottavuuttaan, itävaltalaisekonomisti painottaa.

Vahvojen maiden vastaantuloa palkkakustannuksissa ovat vaatineet erityisesti Ranska ja Italia.

Joillekin pankeille Unkarista mahdollisesti tulevat luottotappiot saattaisivat aiheuttaa vaikeuksia, mutta dramaattisen pankkikriisin todennäköisyys ei ole kovin suuri. Näin arvioivat johtavat talous- ja markkina-asiantuntijat MTV3:lle Wienissä.

- Itävaltalaisia pankkeja ei ole Unkarin valtion kolmen suurimman velkojan joukossa. Eli Unkarin maksukyvyttömyys aiheuttaisi suurempia tappioita esimerkiksi yksittäisille belgialaisille ja saksalaisille pankeille, Unicredit-ryhmään kuuluvan Bank Austrian pääekonomisti Stefan Bruckbauer sanoo.

- Sijoitetut summat ovat sellaisia, ettei mistään vakavasta pankkikriisistä voitaisi puhua, vaikka Unkari jostain syystä romahtaisi kokonaan. Ja minä en kyllä näe, mistä tällainen totaalinen romahdus voisi tulla, Bruckbauer lisää.

Yhteensä 40 miljardia

Kun Bruckbauer puhuu sijoitetuista summista, hän tarkoittaa ennen muuta yksittäisten itävaltalaispankkien saatavia. Yhteensä Itävallan pankeilla on Unkarista noin 40 miljardin euron saatavat, mikä on enemmän kuin Saksalla (24 Mrd) ja Italialla (21 Mrd). Kansantuotteeseen suhteutettuna Itävallan Unkari-riski on suuri.

Yksittäisistä itävaltalaispankeista suurin lainapotti, noin 11 miljardia euroa, on Erste Groupilla, joka on säästökassojen keskuspankki. Raiffeisen-ryhmän saatavat nousevat 8 miljardiin euroon.

Suorien lainojen lisäksi Itävallan pankkeja rasittavat myös luottovakuutusjohdannaiset, joista kertyy huomattavia tappioita, jos Unkari ajautuu vararikkoon.

Wifo-taloustutkimuslaitoksen asiantuntija Marcus Scheiblecker pitää hänkin Unkari-riskiä rajallisena, mutta muistuttaa, että pankkien ongelmat ulkomailla eivät voi olla vaikuttamatta kotimarkkinoihin.

- Unkarista tulevat luottotappiot voivat kyllä vaikeuttaa pankkien tilannetta niin, että yritysten on täällä Itävallassa vaikeampi saada rahoitusta. Se näkyisi reaalitaloudessa, Scheiblecker alleviivaa.

Korot yhä alhaalla

Luottoluokituslaitos Standard & Poor’s (S&P) on jo antanut Itävallalle varoituksen, joka liittyy suoraan huomattaviin Unkari-saataviin. Itävalta menetti korkeimman mahdollisen luottoluokituksensa samaan aikaan monien muiden euromaiden kanssa.

Toistaiseksi luokituksen heikkeneminen ei kuitenkaan ole nostanut Itävallan joukkolainojen korkoja merkittävästi. Kansainvälisten sijoittajien näkökulmasta maa on edelleen yksi Euroopan ”turvasatamista” Saksan ohella.