Itämeren hylyissä muhii vakava ympäristöriski

Kansainvälisten arvioiden mukaan Itämeressä on noin tuhat laivanhylkyä, joissa oleva öljy uhkaa päätyä mereen polttoainetankkien ruostuessa puhki.

– Totta kai se on pienempi uhka kuin tankkerionnettomuus, mutta kyllä se on ikään kuin krooninen ongelma. Kun vanhat hylyt tiputtavat pikkuhiljaa öljyä, niin se vaikuttaa meriluontoon ja merenpohjan eliöstöön. Kansainvälisten tutkimustenkin mukaan ne ovat huomattava riski, arvioi Suomen ympäristökeskuksen kehittämispäällikkö Jorma Rytkönen.

Suomen aluevesillä lasketaan olevan 22 korkean riskin hylkyä, joissa on todennäköisesti sisällä jopa parisataa tonnia öljyä. Lisäksi tunnetaan yhtä monta hylkyä, joissa on yli sata tonnia polttoöljyä, mutta joiden riski on pienempi.

Vajaassa 70 hylyssä on 10-100 tonnia öljyä, ja lisäksi meren pohjassa makaa yli 300 laivaa, joissa on öljyä vähemmän kuin 10 tonnia.

Ongelmahylyt rapistuvat samaan aikaan

Tiedetään, että kolme neljästä Itämeren riskihylystä upposi toisessa maailmansodassa.

Teräksen ruostumisnopeudesta tehtyjen analyysien mukaan vuoteen 2030 mennessä tullaan havaitsemaan kymmeniä hylkyjen öljyvuotoja.

– Sitten kun se ruostuu puhki, niin öljyä alkaa valua mereen. Lisäksi monet hylyistä ovat samanikäisiä, eli markkinat ikään kuin kypsyvät samanaikaisesti, sanoo meripalveluyhtiö Alfons Håkansin projektijohtaja Kari Rinne.

– Usein pelti on ruostunut siinä vaiheessa ihan paperiksi, mikä tarkoittaa, että öljyn poistoa ei päästä enää tekemään hallitusti.

Tyhjennysoperaatiot ovat kalliita

Meripalveluyhtiö Alfons Håkansilla on käytössä tekniikkaa, jolla hylkyjen sisältöä voidaan analysoida ja öljyt poistaa tarvittaessa ilman sukeltajia, robottien avulla. Tyhjennysoperaatioiden hinta lasketaan helposti miljoonissa euroissa.

– Ensinnäkin pitäisi tietää, mikä sen hylyn kunto on. Toisaalta tieto lisää tuskaa, mutta jos tietäisimme, mikä kunto on, riskit voitaisiin analysoida tarkemmin. Nyt tilanne on kuitenkin se, että siellä ne ruostuvat joka yö ja päivä, Rinne sanoo.

Hän on ollut mukana muun muassa autolautta Estonian tyhjennysoperaatiossa, jonka yhteydessä hylystä imettiin pois 230-240 tonnia erilaisia polttoaineita ja voitelunesteitä. Hylky on hautapaikka ja sen peittämistä teräsbetoniverkolla suunniteltiin, mutta hankkeesta luovuttiin. 

Usein kertarysäyksellä tehtävä öljynpoisto on kuitenkin lopulta halvempi kuin se, että viranomaiset menevät joka vuosi katsomaan vuotavaa hylkyä ja tekevät pieniä torjuntatöitä.

– Sen lisäksi koko ajan saastutetaan meriluontoa, mille ei voida laskea rahallista hintaa. Itse pitäisin järkevänä, että priorisoidaan ne hankalat tapaukset ja otetaan öljyt pois, sanoo Jorma Rytkönen Suomen ympäristökeskuksesta.

Itämeren rantavaltiot neuvottelevat parhaillaan rahoituksesta tutkimushankkeelle, joka mahdollisesti johtaa myös kenttätöihin öljyriskien ehkäisemiseksi.

Monen hylyn sisältö arvoitus

Itämeren vanhoissa hylyissä olevan öljyn määrästä on olemassa hyvin erilaisia arvioita, sillä kaikissa riskikohteissa ei välttämättä ole enää öljyä lainkaan.

Suomen lähivesien, eli myös Venäjän ja Viron rannikon, hylyissä on kuitenkin varovaisestikin arvioiden ainakin useita tuhansia tonneja polttoaineita.

Määrä on huomattava, sillä esimerkiksi viimeisimmässä vakavassa öljyturmassa Porvoon Vaarlahdessa vuonna 1987 raskasta polttoöljyä pääsi mereen 650 tonnia.

Juttua muutettu 19.9.2014: Estonian hylkyä ei peitetty, kuten alkuperäisessä artikkelissa kerrottiin.