Itämeren hapetus onnistui Tukholman edustalla

- Ruotsin alueella yllättävänkin pitkään pumppauksen loppumisen jälkeen vielä alusvesi pysyi hapellisena, kertoo yksikönpäällikkö Heikki Pitkänen SYKEn merikeskuksesta.

Tukholman edustalla Lännerstasundetin alueella on käytössä yksi hapetinlaite. Läntisellä Suomenlahdella Raaseporin edustalla Sandöfjärdenissä hapetettiin viime kesänä kuudella pumpulla. Tulokset olivat huonompia kuin Ruotsissa.

- Elokuun alkuun asti pohjanläheinen vesi pysyi hapellisena, mutta sen jälkeen happipitoisuus laski nollaan siellä. Se taas johti fosforipitoisuuden nousuun, kuvailee erikoistutkija Jouni Lehtoranta SYKEn merikeskuksesta.

Ensi kesä ratkaisee jatkon

Tulevana kesänä hapetuspumppaus toistetaan Tukholman edustalla samanlaisena kuin viime kesänä. Raaseporin edustalla yritetään saada parempia tuloksia nostamalla pumppaustehoa.

- Lisäämme pumppaustehoa ja yritämme saada sinne syötettyä enemmän happea kuin alue siellä kuluttaa, selittää Lehtoranta.

Ensi kesän jälkeen tutkijat arvioivat, voisiko hapetusta käyttää laajemminkin Itämeren tilan parantamisessa. Tämänhetkisten arvioiden mukaan hapetuksesta voisi olla apua huonokuntoisimpien rannikkoalueiden tilan kohentamisessa. Hapetuksella ei kuitenkaan voi korvata ravinnepäästöjen vähentämistarvetta.

- Tämä voi olla parhaimmillaan keino, jolla autetaan elpymistä. Itämeren ravinnepäästöjen vähennyssuunnitelmat täytyy kuitenkin ehdottomasti toteuttaa täysimittaisina, muistuttaa Pitkänen.

Vielä ei tiedetä tarkasti sitäkään, onko hapettimien käyttö taloudellisesti järkevää.

- Meidän on vielä selvitettävä hapetuspumppauksen kustannustehokkuus ja myös muut riskit, joita siihen liittyy. Suurimpia haittavaikutuksia on pumppauksen aiheuttama lämpötilan nousu pohjanläheisessä vedessä. Se taas lisää hapenkulutusta entisestään, kuvailee Lehtoranta.

Katso Päivi Mäki-Petäjän juttu (Seitsemän uutiset 19.4.2011)