Italian laivaturmassa enemmän kysymyksiä kuin vastauksia

Italiassa karille ajaneen Costa Concordia -loistoristeilijän onnettomuudessa riittää selvitettävää. Kunhan onnettomuuden syyt paljastuvat, saattavat ne poikia uusia turvallisuusmääräyksiä matkustaja-aluksille. Määräyksistä on vastuussa kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO.

– Kysymyksiä on paljon. Miten karilleajo pääsi syntymään? Miten vaurioita selvitettiin aluksella? Miten vaurioiden torjuntaa alettiin harjoittaa? Millaista toiminta aluksella oli ylipäätään? Miten esimerkiksi hoidettiin vesitiiviiden ovien sulkeminen ja varsinainen pelastustoiminta hälytyksineen? Lisäksi on selvitettävä vaurioiden laajuutta. Miten vuodot ja aluksen kaatuminen etenivät, listaa johtava tutkija Martti Heikkilä Onnettomuustutkintakeskuksesta.

Kun tiedossa on, mitä aluksella todella tapahtui, päästään nykyisiä turvallisuusmääräyksiä analysoimaan uusin silmin. IMO:n suurennuslasin alla ovat erityisesti turvallisuusjohtamisjärjestelmän mukainen toiminta varustamoissa ja aluksilla sekä suurten matkustaja-alusten vakavuus eli se, miten ne pysyvät pystyssä.

Heikkilän mukaan reilun parinkymmenen viime vuoden aikana Euroopassa sattuneita matkustajalaivaonnettomuuksia yhdistää varustamoiden ja alusten henkilökunnan kyky tai kyvyttömyys ehkäistä vaaratilanteita tai reagoida niihin.

– Turvallisuuden kannalta keskeisimpiä seikkoja ovat alusten turvallisuusjohtamisjärjestelmät ja turvallisuuskulttuuri, sanoo Heikkilä.

Costa Concordia -alus kellahti kumoon lauantain vastaisena yönä ajettuaan karille Giglion saaren edustalla Toscanassa. Turman jäljiltä on löydetty 11 kuollutta ja kadoksissa on yhä yli 20 ihmistä.

Lue myös:

    Uusimmat