Itälä perää kokonaisvaltaista maahanmuuttopolitiikkaa

Itälä esitteli tänään eduskunnalle inkeriläisten paluumuuttajien kielitaitovaatimuksien tiukentamista koskevan lakiesityksen. Muuttajilta vaaditaan vastedes riittävää suomen tai ruotsin kielen taitoa. Sen toivotaan myös edistävän paluumuuttajien kotoutumista ja työllistämistä Suomessa.

Kielitaitoa aiotaan testata Tallinnassa, Tartossa, Pietarissa ja Petroskoissa järjestettävissä kokeissa. Arvioijina ovat suomalaiset. Henkilön tulee pystyä ymmärtämään selkeää jokapäiväisiä asioita käsittelevää puhetta tai yksinkertaista kirjoitettua tekstiä.

Itälän mukaan nykyistä järjestelmää on ääritapauksissa käytetty väärin ja Suomeen on tullut myös jonkin verran selkeästi rikollista ainesta.

Ongelmana on ollut myös jonon pituus. Odotusaika on nykyisin noin 20 vuotta.

Eduskunnan käymässä keskustelussa hallituksen esitystä pidettiin pääosin tervetulleena. Monet puhujat arvelivat, että ainakin osaa inkeriläisistä tulisi pyrkiä avustamaan heidän omalla kotiseudullaan.

Markku Laukkanen (kesk.) katsoi suurimman osan tänne pyrkivistä nuorista olevan ennemminkin oleskeluluvan hakijoita kuin varsinaisia paluumuuttajia. He ovat kasvaneet ja syntyneet venäläisessä kulttuurissa.

Itälä myönsi, että tulevaisuudessa paluumuuttajan määritelmää pitää pohtia. Nyt puhutaan jo kolmannen sukupolven perheenjäsenistä. He joutuvat osoittamaan, että joko vanhemmista on jompikumpi syntyperältään suomalainen tai neljästä isovanhemmasta kaksi.

Kokoomuksen Petri Salo epäili, ettei inkeriläisiä paluumuuttajia erota nykyisin tavallisista venäläisistä mikään ulkopuolelta havaittava olosuhde tai tekijä. Inkeriläisen syntyperän "todistavat" asiakirjat saa tarvittaessa vaikka ostamalla Venäjältä. Kielitaidottomuus johtaa usein huume- ja rikoskierteeseen. Salon mukaan huomattavan osan pääkaupunkiseudun automurroista tekevät valitettavasti paluumuuttajat, usein huumekaupan rahoittamiseksi.

Jaana Ylä-Mononen (kesk.) ja Mirja Ryynänen (kesk.) pohtivat, tarvitaanko ylipäätään enää jatkossa inkeriläisiä koskevaa erillislainsäädäntöä, kun kokonaisuudistuskin on vireillä.

Kristillisdemokraattien Leea Hiltunen kysyi, tulisiko eläkeläisille antaa etusija, koska monilla heistä on vaadittavat asiat eli tukiryhmät, asunnot ja kielitaito järjestyksessä. Itälä uskoi, että jos Suomen otettaisiin ensin eläkeläiset ja vasta sitten työtä tekevät, syntyisi siitäkin aikamoinen poliittinen vääntö. Hän piti jonotuslistaa parhaana ratkaisuna.

(MTV3-STT)