Itä-Ukrainan taistelut levisivät kauemmas rintamalinjasta

Ukrainan, Venäjän, Ranskan ja Saksan johtajien on huomenna tarkoitus istua neuvottelupöydän ääreen Minskissä ja sovitella rauhaa Ukrainaan.

Diplomaattista edistystä odottaessa taistelut Itä-Ukrainassa kuitenkin jatkuvat. Tänään tulituksen kohteena on ollyut Kramatorskin kaupunki, joka sijaitsee Slovjanskin lähellä Ukrainan hallituksen alueella. 

Tienoolla ei ole taisteltu kuukausiin, mutta nyt raketteja ammuttiin kohti hallituksen joukkojen tukikohtaa sekä siviilien asuinaluetta. Iskussa kuoli ainakin kahdeksan ihmistä, ja kymmeniä haavoittui. 

Uutistoimisto RIA Novostin mukaan Itä-Ukrainan kapinalliset kiistävät olevansa raketti-iskujen takana.  

Taisteluja on käyty myös maan eteläosassa. Ukrainan hallitusta tukevat kansalliskaarti ja vapaaehtoispataljoona hyökkäsivät kapinallisia vastaan muun muassa Novoazovskin kaupungin liepeillä, raportoi Ukraine Today -sivusto.    

Demilitarisoitu vyöhyke itään

 
Uutistoimisto RIA Novostin nimettömän diplomaattilähteen mukaan huomisten rauhanneuvottelujen yksi tavoite on demilitarisoidun vyöhykkeen luominen Itä-Ukrainaan.   

Lähteen mukaan neuvotteluissa pyritään lisäksi vähentämään raskaan aseistuksen määrää ja luomaan keskusteluyhteys Ukrainan hallinnon ja kapinallisten välille.  

Rauhanneuvottelujen alla Venäjä on aloittanut ainakin kahdet sotaharjoitukset. RIA Novostin mukaan 600 rannikkopuolustusyksikköjen sotilasta harjoittelee Krimin niemimaalla. Venäjä liitti alueen itseensä vajaa vuosi sitten.  

Venäjän eteläisessä sotilaspiirissä on puolestaan alkanut tiedustelujoukkojen harjoitus. Uutistoimisto Interfaxin mukaan tämä harjoitus jatkuu kuukauden ajan.    

Erimielisyyttä aseistamisesta  

 Yhdysvallat on väläyttänyt mahdollisuutta aseistaa Ukrainaa, jos neuvotteluissa ei edistytä. Myös Britannia on sanonut pitävänsä harkinnassa Ukrainan hallituksen aseistamisen. Saksan Merkel taas vastustaa Ukrainan aseistamista.  

Puolan puolustusministerin Tomasz Siemoniakin mukaan aseiden toimittaminen Ukrainalle on vasta viimeinen vaihtoehto. Ministerin mukaan tämä olisi hyvä välttää, sillä se saattaa johtaa kriisin laajenemiseen.  

Lue myös:

    Uusimmat