Itä-Timor imago-ongelma Indonesialle

Uutiset vuoden 1991 Santa Cruzin verilöylystä levisivät nopeasti läntisiin tiedotusvälineisiin ja sen jälkeen Itä-Timorin tilanne on ollut ongelma Indonesialle, kertoi eilen Suomessa vieraillut Itä-Timorin kansallisen vastarintaliikkeen jäsen Maria de Lurdes Bessan.

Presidentti Suharton armeija syyllistyi viisi vuotta sitten joukkomurhaan Itä-Timorin pääkaupungissa Dilissä, kun saaren asukkaat osoittivat mieltään vuodesta 1975 jatkunutta laitonta miehitystä vastaan. Kaikkiaan 270 mielenosoittajaa sai surmansa. Maailma sai tietää joukkomurhasta sattumalta, kun paikalla olleen englantilaisen videonauha levisi television välityksellä.

Maria de Lurdes Bessan haluaa pitää huolta siitä, että Itä-Timorin tilanne ylittää jatkossakin uutiskynnyksen. de Lurdes Bessan toivoo Suomen lopettavan aseviennin Indonesiaan, sillä hänen mukaansa aseita käytetään sekä itätimorilaisia että demokratia-aktivisteja vastaan.

-Suomen uudessa asevientilaissa määrätään, ettei aseita tule viedä maihin, joissa tapahtuu ihmisoikeusloukkauksia. Kuitenkin Paavo Lipposen hallitus on tänä syksynä myöntänyt Nokialle luvan jatkaa kenttätykistöön liittyviä toimituksiaan ja Sisu Defencelle luvan viedä panssaroituja miehistönkuljetusvaunuja Indonesiaan, huomauttaa Itä-Timorin tilanteeseen perehtynyt Kalle Sysikaski.
Sysikasken kirjoittama ja Sadankomitealiiton julkaisema Kansanmurha paratiisissa julkaistiin vierailun yhteydessä. Sysikaski sanoo, että puunjalostusteollisuuden mutta myös Nokian vientiä Indonesiaan tuetaan aseviennillä.

Portugali, Itä-Timorin entinen siirtomaaisäntä, on kantanut huolta alueen ihmisoikeustilanteesta. Portugali on ottanut myös vastaan paljon itätimorilaisia pakolaisia. Indonesian joukot valtasivat Itä-Timorin joulukuussa 1975 ja alue liitettiin virallisesti Indonesiaan 17. kesäkuuta 1976. YK ei tunnusta Indonesian oikeutta Itä-Timoriin ja pitää yhä Portugalia alueen hallitsijana.
(STT)