Itä-Euroopan maat yhä tärkeämpi osa Bushin EU-politiikkaa

Itä-Euroopan maat ovat sotaliittouman jäseninä saaneet poikkeuksellisen paljon huomiota Yhdysvalloissa. Niistä on myös tulossa entistä tärkeämpi osa Bushin hallinnon EU-politiikkaa.

Puola, Bulgaria, Romania, jopa Albania, ovat saaneet paljon huomiota Valkoisessa talossa. Mutta mikä onkaan se edistyksellinen Pohjois-Euroopan maa, jota johtaa huippupätevä nainen?

Se on Latvia, jonka presidentin Vaira Vike-Freibergan välit ulkoministeri Colin Powellin kanssa ovat huomiota herättävän lämpimät. Vike-Freibergan Washingtonissa saamasta julkisuudesta olisi kuka tahansa eurooppalainen poliitikko ylpeä.

- Suhteemme ovat nyt historiallisen hyvässä jamassa, sanoo Latvian Yhdysvaltain-suurlähettiläs Aivis Ronis.

- Näemme itsemme menestyksenä Yhdysvaltain ulkopolitiikassa, hän jatkaa.

Välit Chiraciin lämpenevät?

Bushin ja Chiracin jäätävät suhteet näkyvät jopa Washingtonin ranskalaisravintoloiden pöytävarauksissa. Toimittaja Mika Hentusen haastattelema asiantuntija kuitenkin uskoo, että nuo suhteet lämpenevät taas pikku hiljaa.

- Latvian presidentin julkisuus ei ole siis kostamista Ranskalle, se on osa suurempaa kuviota, Bushin hallinnon Eurooppa-strategiaa, sanoo Eurooppa-suhteiden professori Stephen Szabo Johns Hopkins -yliopistosta.

Hallinnon tiukan linjan kannattajat ajavat näitä maita lähestulkoon valitsemaan NATO:n ja EU:n välillä. He toivovat, että maiden EU-jäsenyys korostaa EU:n asemaa talousyhteisönä, samalla kun sen merkitys turvallisuuspolitiikassa vähenee.

Uusi Eurooppa on osa Yhdysvaltain uutta voimapolitiikkaa, jota jatkunee ainakin niin pitkään kuin Bush on vallassa.

Tiedottaja Ari Fleischer Valkoisesta talosta:

- Liittouma on syntynyt yhteisistä arvoista. Kävi Irakin kanssa miten tahansa, liittouma säilyy yhtenäisenä.

(MTV3)

(Seitsemän uutiset 20.04.2003).

Lue myös:

    Uusimmat