Islamilaiset naisvaikuttajat Helsingissä

Islamilaisuus ei yksin ole tasa-arvon este, muistuttivat Helsinkiin kokoontuneet muslimimaiden naisvaikuttajat tänään.
-Meistä muslimimaissa elävistä tuntuu, että islamia väännellään ja vääristellään ja siitä tehdään syntipukki monille kansainvälisille turvallisuusongelmille ja naisten sosiaaliselle takapajuisuudelle, sanoi palestiinalaisen naisjärjestön puheenjohtaja, parlamenttiedustaja Salwa Abou Khadra.

Salwa Abou Khadra on yksi Suomen eduskunnan, ulkoministeriön ja naisjärjestöjen järjestämän islamilaisten naisparlamentaarikkojen kokouksen osanottajista. Hän totesi, että islamilainen uskonto itse kehottaa sekä naisia että miehiä etsimään koulutusta ja tietoa koko elämänsä ajan. Viisipäiväinen seminaari päättyy perjantaina.

Monta tarinaa

Osanottajien alustukset kertovatkin siitä, että monista yhteisistä ongelmista huolimatta tasa-arvon tarina on joka maassa erilainen. Samalla ne puhuvat karua kieltään siitä, miten monen valtion talousvaikeudet ja perinnäistavat estävät tasa-arvon etenemistä. Esimerkiksi Kirgisiassa tasa-arvo on harpannut taaksepäin, kun talous on itsenäistymisen myötä romahtanut ja sosialistiset tasa-arvosäännökset kadonneet.

85 prosenttia naisista elää köyhyysrajan alapuolella, ja 105-jäsenisessä parlamentissa on vain neljä naisjäsentä. -Siellä, missä on köyhyyttä, ei voi olla puhetta tasa-arvosta tai ihmisoikeuksista, painotti kirgisialainen kansanedustaja Achylova Rahat. Myös Ugandan edustaja, työvoima-, tasa-arvo- ja sosiaaliministeri Hajatt Janat B. Mukwaya toi esiin köyhyyden luomat esteet. Hän totesi, että myös miesten perinteinen valta jopa naisten ruumiiseen estää yhä näitä ottamasta näkyvämpää paikkaa afrikkalaisessa yhteiskunnassa.

Naiset eivät voi kouluttautua, vaikka koulu olisi tarjolla, koska he tulevat hyvin nuorina raskaaksi ja menevät naimisiin. Avioliiton aikana mies päättää, milloin lapsia hankitaan. Huonon terveydenhuollon takia raskaudet uhkaavat jopa äitien henkeä. Myös talous on miesten käsissä: naiset tekevät maatöistä 80 prosenttia, mutta myyvät vain 30 prosenttia tuotannosta. Miehet keräävät näin voiton naisten työstä. Ugandan hallitus on kuitenkin yrittänyt muuttaa tilannetta muun muassa tasa-arvoistamalla maanomistuslakeja.

Kaikkein vaikeimmissa oloissa elävillä musliminaisilla kuten afganistanilaisilla ei edes ole edustajaansa Helsingissä. Esimerkiksi Sudan ja Algeria ovat myös kieltäytyneet kutsusta kaoottisen tilanteensa vuoksi.

Lasikaton läpi

Toisaalla islamilaisessa maailmassa lasikatto alkaa kuitenkin hiljalleen murtua tai ainakin joustaa lainsäädännön lisäksi myös todellisessa elämässä. Esimerkiksi malesialainen kansanedustaja Ilani Ishak on vakuuttunut siitä, että tasaveroisen koulutuksen ansiosta naiset ovat vuosikymmenen kuluttua hänen kotimaassaan hyvin samoilla lähtöviivoilla kuin miehetkin.

Aasian talouskriisi tosin suuntaa valtion varoja tasa-arvokehitystä kiireisempiin kohteisiin. Ilani Ishakin mukaan kärsimään joutuvat juuri ne naiset, jotka olisivat seuraavana vuorossa löytää näkyvän paikan yhteiskunnassa. Ne, jotka ovat selvinneet huipulle, pysyvät siellä, ja köyhimpien asemaa taas edistää muun muassa Maailmanpankin avusta rakentuva turvaverkko, hän arvioi.

Hänen mukaansa talouslama ei ole ulottunut Malesiassa kouluihin siihen tapaan kuin Indonesiassa, jossa uutistoimistot kertovat koululaisten määrän romahtaneen. Köyhimmillä perheillä ei siellä ole enää varaa kouluttaa lapsiaan, ja ensimmäisenä työhön jäävät yleensä tytöt.

Myös Malesiassa tilastot laahaavat kuitenkin yhä kaukana Pohjoismaista. Esimerkiksi parlamentin edustajainhuoneen jäsenistä on naisia vain runsaat kahdeksan prosenttia, ja liikemaailman suuryrityksissä naiset ovat harvinainen näky. Sen sijaan pienyritykset ovat yhä useammin naisten perustamia. Esimerkiksi Ilani Ishakin omassa maakunnassa, valtaosin islamilaisessa Kelantanissa, yli puolet yrityksistä on naisten käsissä.
(STT)

Lue myös:

    Uusimmat