Iranin ydinpakotteista syntymässä sopu

Iranin ydinkriisin pakotteita pohtinut valtiokuusikko on ilmoittanut saavuttaneensa "merkittävää edistystä" asiaa koskevissa neuvotteluissa.

- Meillä oli hyvä kokous, pääsimme merkittävästi eteenpäin, Britannian YK-suurlähettiläs Emyr Jones-Parry sanoi saavuttuaan epävirallisista neuvotteluista Kiinan, Ranskan, Saksan, Venäjän ja Yhdysvaltojen YK-lähettiläiden kanssa.

Ranskan YK-suurlähettiläs Jean-Marc de La Sabliere puolestaan sanoi, että Venäjä ja Yhdysvallat esittivät lisäyksiä Ranskan, Britannian ja Saksan laatimaan uudistettuun esitykseen.

Luonnos muun muassa kieltäisi kaupan Iranin kanssa tuotteilla, jotka liittyvät sen ydinohjelmaan tai ballistisiin ohjuksiin. Lisäksi esityksessä määrättäisiin talouspakotteita ja matkustusrajoituksia ohjelmiin osallistuville henkilöille ja yhteisöille.

Jones-Parry sanoi toivovansa, että luonnoksesta päästäisiin sopuun vielä tällä viikolla, minkä jälkeen turvallisuusneuvosto voisi äänestää siitä.

Iranin kahdet vaalit mittaavat myös presidentin suosiota

Iranissa järjestetään perjantaina kahdet vaalit, joiden uskotaan heijastelevan tiukan linjan vanhoillisiin lukeutuvan presidentin Mahmud Ahmadinejadin politiikan suosiota. Vanhoillisten ote vallankahvasta ei ole suoranaisesti uhattuna, mutta vaalit voivat antaa varoituksen tyytymättömyyden kasvusta nykymenoa kohtaan.

Vaaleissa valitaan salamyhkäinen "asiantuntijoiden kokous", jonka 86 jäsenen tärkein valtaoikeus on nimittää ja erottaa Iranin korkein uskonnollinen johtaja - eli henkilö, joka pitää lopullista valtaa käsissään. Kahdeksan vuoden välein valittava asiantuntijoiden kokous kokoontuu vain kahdesti vuodessa, eikä keskusteluista kerrota mitään julkisuuteen.

Asiantuntijoiden kokouksesta uudistusmieliset ehdokkaat on karsittu pääosin jo etukäteen. Parempi politiikan ilmapuntari ovatkin niin ikään perjantaina pidettävät paikallisvaalit, joissa valitaan jäsenet yli sataantuhanteen kuntien ja kaupunkien valtuustoon.

Maltillisen presidentin Mohammad Khatamin johdolla valtaan nousseet uudistusmieliset piirit kärsivät ensimmäisen tappionsa juuri paikallisvaaleissa vuonna 2003. Pääkaupungin Teheranin johtoon nousi tuolloin vielä tuntematon insinööri Mahmud Ahmadinejad. Kaksi vuotta myöhemmin hänet valittiin Khatamin seuraajaksi presidentiksi.

Vanhoillisten menestys ja alhainen äänestysinto ovat kulkeneet Iranissa käsi kädessä. Uudistusmieliset toivovatkin, että muun muassa jatkuvasti nousseet perushyödykkeiden hinnat innostaisivat kansalaiset vaaliuurnille vastustamaan nykyjohdon talouspolitiikkaa.

Erityisesti uudistusmielisten voitto Teheranissa olisi selkeä merkki suunnanmuutoksesta politiikassa.

Presidentti Ahmadinejad näyttää suhtautuvan tulevaisuuteensa luottavaisesti. Kun opiskelijat aiemmin tällä viikolla osoittivat mieltään häntä vastaan puhetilaisuudessa ja muun muassa polttivat presidentin kuvia, niin Ahmadinejad sanoi olevansa vain onnellinen siitä, että Iranissa voi "loukata presidenttiä" pelkäämättä seuraamuksia.

- Mieleen tulivat omat opiskeluvuoteni, jolloin lännen tukema maallinen (shaahin) hallitus ei antanut meidän edes hengittää, Ahmadinejad kirjoitti blogissaan.

(MTV3-STT-AFP-Reuters)