Irak-vuodon tutkinta kestää ainakin syksyyn

Poliisin mukaan tutkinta venyy joka tapauksessa ainakin alkusyksyyn. Ulkoministeriön salaisten asiakirjojen päätymistä julkisuuteen tutkii Helsingin rikospoliisin talousrikosyksikkö. Yksikön johtaja Ilkka Koskimäki ei kerro tutkintasuunnitelmista tai yksittäisistä toimista kuten siitä, aiotaanko pääministeri Anneli Jäätteenmäki (kesk.) kutsua kuulusteltavaksi.

Poliisin tavallista tiukempi vaitonaisuus johtuu osaltaan tapauksen ulkopoliittisesta luonteesta. Vuodetuissa muistioissa selostetaan mm. entisen pääministerin Paavo Lipposen (sd.) ja presidentti George W. Bushin välisiä keskusteluja Valkoisessa talossa. Vuodon on arvioitu vahingoittaneen Suomen ja Yhdysvaltain suhteita. Kyseisten muistioiden jakelu rajautuu pieneen ulkoministeriön virkamiesten piiriin.

Ennen eduskuntavaaleja Jäätteenmäen vaalipäiväkirjassa Internetissä julkaistiin kuitenkin sanatarkoiksi väitettyjä otteita salaisista muistioista. Sen jälkeen asiakirjat vuodettiin myös molempiin iltapäivälehtiin, jotka julkaisivat niistä laajat artikkelit. Jäätteenmäki ei ole myöntänyt, että hänellä olisi ollut salaiset muistiot hallussaan. Sen sijaan hän on korostanut, ettei kuulu niiden jakeluun. -Minulla on kaksi korvaa, on kuulunut Jäätteenmäen vastaus, kun häneltä on tivattu tiedon lähdettä.

Kuultaisiin todistajana

Poliisi tutkii vuotoa epäiltynä virkasalaisuuden rikkomisena, josta voidaan tuomita sakkoja tai enintään kaksi vuotta vankeutta. Jos Jäätteenmäki kutsutaan kuulusteluun, häntä mitä ilmeisimmin kuulusteltaisiin todistajana. Virkarikokseen Jäätteenmäki ei ole tässä yhteydessä voinut syyllistyä, koska ennen vaaleja hän ei ollut virkamies. Lakipykälä virkasalaisuuden rikkomisesta ei koske kansanedustajia eikä puolueen puheenjohtajia.

Poliisikin on ilmoittanut, että se ei epäile asiassa "poliittisia henkilöitä". Todistajan on puhuttava kuulustelussa totta eikä hän saa salata mitään tietojaan tutkittavasta asiasta. Esitutkintakuulustelussa valehteleminen on rikos, josta voi saada yhtä ankaran tai törkeänä tekona jopa ankaramman rangaistuksen kuin virkasalaisuuden rikkomisesta. Ei-virkamiehiä koskevasta salassapitorikoksesta maksimirangaistus on vuosi vankeutta. Tästä rikoksesta voidaan kuitenkin tuomita vain, jos rikkoo lainsäädännössä erikseen määriteltyä salassapitovelvollisuutta. Tällaisia velvollisuuksia on säädetty mm. lääkäreille, asianajajille ja erilaisten lakisääteisten tehtävien suorittajille.

Aineisto voidaan salata

Koska juttuun liittyy arkaluonteisia ulkopoliittisia kytkentöjä, tutkinnassa kertynyt aineisto saatetaan aikanaan julistaa salaiseksi. Tällöin kansalaiset eivät välttämättä saisi tietää mitään tutkinnassa paljastuneista asioista ja henkilöistä, ellei poliisi tai jokin muu taho niistä oma-aloitteisesti kerro. Jos esitutkinta-aineisto salataan eikä Jäätteenmäkeä epäillä rikoksesta, tutkinnassa mahdollisesti esiin tulevat seikat tuoreen pääministerin tekemisistä eivät tulisi lainkaan julki.

(MTV3-STT)