Iltapäivätoimintaan pääsee yhä useampi lapsi – ohjaajille ja sisällölle kehuja

Lähes kaikki hakijat saavat paikan 1:45

Lasten iltapäivätoiminnan tilanne on parantunut. Nyt lähes kaikki 1. ja 2. luokan lapset, jotka ovat hakeneet iltapäivätoimintaan, saavat paikan. Hakeneista toiminnan ulkopuolelle jää vain noin 600 lasta. Toiminnan aloittamisesta on kulunut 10 vuotta.

Helsingissä Töölön ala-asteen oppilaiden koulupäivä päätyttyä ryhmä lapsia ryntää innolla iltapäiväkerhoon, joka sijaitsee koulun pihalla. Pieneen rakennukseen tulee iloisia lapsia.

– Tämä on lasten vapaa-aikaa ja täällä opetellaan toisten lasten kanssa toimeen tulemista. Tämä on ihan yhtä tärkeää kuin koulun puolella tiedon saaminen, sanoo Markku Rönkä Töölön ala-asteen iltapäiväkerhon ohjaaja.

Läksyjä ei ole pakko kerhossa tehdä.

–  Vastuu on kotona vanhemmilla niiden lasten kanssa tekemisestä ja katsomisesta. Se on hyvin palkitsevaa tehdä yhdessä läksyjä lasten kanssa, sanoo Rönkä.

Iltapäiväkerhossa sen sijaan on teemapäiviä.

–  Meillä on tietty viikkorytmi, että milloin käydään salissa, ollaan puistossa, meillä on lelupäivä ja tarinapäivä, kertoo Rönkä.

Lasten määrä kasvanut yli 10 000:lla

Iltapäivätoimintaan osallistuvien määrä on ollut lain voimaan tulosta asti kasvussa. Laki aamu- ja iltapäivähoidosta tuli voimaan vuonna 2004. Tuolloin lapsia jäi koulun jälkeen iltapäiväkerhoon noin 40 000. Viime vuonna toimintaan osallistui jo noin 53 000 lasta.

Kunnille toiminnan järjestäminen on vapaaehtoista, mutta siitä huolimatta vain kolme kuntaa ei toimintaa järjestä. Opetushallitus seuraa vuosittain iltapäivätoiminnan kehittymistä, viime vuonna 12 000 huoltajaa vastasi kyselyyn.

– Liki 8,5 saatiin arvosanaksi ja se on tosi hyvä arvosana. Huoltajat kiittelivät erityisesti toiminnan järjestämistä ja ohjaajia. Myös toiminnan maksuihin ja aikoihin ollaan tyytyväisiä, mutta tilat ja aamutoiminnan tarve ovat kehittämistoiveiden kärjessä, sanoo erityisasiantuntija Riitta Rajala Opetushallituksesta.

Opetushallitus kannustaakin kuntia selvittämään aamutoiminnan tarvetta. Lapsia on kuitenkin oltava riittävästi, jotta toiminnan järjestäminen olisi järkevää. Kuntien tulisi myös hyväksyä tilojen käyttö aamu- ja iltapäivätoimintaa varten.

Ongelmatilanteissa yhteys kunnan vastuuhenkilöön

Vaikka vanhemmat antavat hyvän arvosanan toiminnalle, voi joukkoon mahtua myös heikkotasoista palvelua.

– Meille tulee aina jonkin verran selvityspyyntöjä, mutta aika vähän kuitenkin. Periaatteessa toiminta on yleensä hyvin järjestettyä ja laadukasta, sanoo Rajala.

Hän kehottaa vanhempia olemaan ongelmatilanteissa välittömästi yhteydessä oman kunnan iltapäivätoiminnasta vastaavaan virkamieheen. Kunnan pitää reagoida moitteisiin ripeästi.

– Pitää muistaa se, että kunnalla on kokonaisvastuu järjestämisestä ja kunnan tulee, vaikka se olisikin ulkoistanut toiminnan, olla toiminnasta vastuusta, hän sanoo. 

Lue myös:

    Uusimmat