Ilouutinen silakan ystäville: Niitä uskaltaa syödä, ei myrkkyjä eikä mikromuovia!

– Me olemme tutkineet tähän mennessä avomerellä eleleviä silakoita, kilohaileja ja kolmipiikkejä. Meidän tulosten perusteella niissä ei juuri ole mikromuovia, kertoo Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Outi Setälä.

Rannikkokaloissa voi olla enemmän muovia

Sen sijaan muiden kalalajien mikromuovipitoisuuksista ei vielä ole tutkimustuloksia. Esimerkiksi rannikkovesien kaloissa voi olla enemmän mikromuovia.

– Kyllä se niin on, että lähempänä kuormituspisteitä tai lähteitä muovia kertyy sinne pohjalle. Sieltä varmaan kaloista löytyy enemmän mikromuovia kuin puhtaammilta ulappa-alueilta, pohtii Setälä.

Tähän mennessä tutkimuksissa ei ole todettu, että kalojen sisältämästä mikromuovista olisi haittaa niitä syöville ihmisille. Toisin on kalojen laita. Mikromuovien sisältämät haitalliset aineet voivat vaikuttaa kalojen kasvuun ja lisääntymiseen.

Mikroroskahaaste etsii ratkaisuja

Parhaillaan on käynnissä meriroskahaaste. Huhtikuun puoliväliin mennessä voi esittää oman ehdotuksensa siitä, miten Itämereen päätyvän roskan määrää voisi vähentää. Palkintosumma on 32 000 euroa.

Meren roskaantumista voi vähentää myös arjen valinnoilla.

– Kannattaa katsoa omia kulutustottumuksiaan. Voi välttää esimerkiksi kertakäyttöisten ja huonolaatuisten tuotteiden ostamista ja pitää huolta siitä, että omat roskat päätyvät sinne, minne kuuluvatkin. Kierrätys kannattaa ja keväällä voi osallistua rantojen siivoustalkoisiin, luettelee Setälä.

Kalakauppias on tyytyväinen

Kalakauppiasta ilahduttavat hyvät uutiset silakasta.

– Nyt kun on ollut positiivisia juttuja silakasta, kysyntä alkaa elpyä. Silakan käyttöä kannattaa ehdottomasti lisätä. Se on hyvä kala hinta-laatu -suhteeltaan, muistuttaa Hakaniemen hallissa toimivan Reitin kalan kauppias Kalevi Miettinen.