Ilmavoimien lentäjien loikkaus siviili-ilmailuun tuli kalliiksi

Lentoyhtiö Finnair on Jyväskylän yliopistossa valmistuneen väitöskirjan mukaan kerännyt suuria kustannushyötyjä siitä, että kalliisti koulutetut ilmavoimien lentäjät ovat siirtyneet siviili-ilmailun palvelukseen. Vastaavasti yhteiskunta on kärsinyt lentäjäpaosta suuruusluokaltaan 170 miljoonan euron menetykset.

Finnairin lentotoimintaa ja miehistönkäytön tehokkuutta arvioidaan ye-everstiluutnantti Juha Alangon taloustieteiden väitöskirjassa Siipien alla ilmaa. Väitös tarkastettiin tänään Jyväskylässä.

Alangon mukaan siviili-ilmailu sai ilmavoimilta hyvin testattuja ja pitkälle koulutettuja lentäjiä noin 150. Ilmavoimat arvioivat yhden lentäjän koulutuskustannuksiksi lähes 1,7 miljoonaa euroa. Kaikki lähtijät eivät kuitenkaan olleet pisimmälle koulutettuja päivystyskoneohjaajia. Alanko käyttääkin kustannusten laskennassa noin 80 prosenttia ilmavoimien ilmoittamasta lentäjän koulutuksen hinnasta.

-Käsittääkseni jo kahden lentäjän koulutuksen hinnalla olisi ilmavoimien lentäjien etuuksia voitu parantaa niin paljon, että siirtymistä ei tässä määrin olisi tapahtunut, Alanko tiivistää.

Lentäjien käytön tehokkuus heikentyi

Väitöstutkimus käsittelee varsinaisesti miehistönkäytön tehokkuutta Finnairissa 1980- ja 1990-luvuilla. Tarkastelu ei koske nykyisen pääjohtajan toimikautta.

Tulosten mukaan kustannustehokkuus laski 1990-luvulla selvästi. Syynä tehottomuuteen olivat yhtiön laivasto- ja reittirakenteet ja lentotoimintaa säätelevä normisto. Normistossa vaikutti erityisesti lentäjien työehtosopimus.

Koko tarkastelujakson ajan lentoyhtiön konekalusto oli hyvin kirjava. Raskas hallintomalli, jollainen on yleensä valtio-omisteisessa yhtiössä, ei ole erikoisosaamista vaativassa asiantuntijaorganisaatiossa paras mahdollinen.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat