Ilmavalvonta puhutti ulkoministereitä - Suomi ja Ruotsi samalla varustuksella

Islanti kommentoi Suomessa vellovaa keskustelua siitä, lentävätkö suomalaiset koneet Islannin ilmatilassa aseistettuna vai ei, mikäli Suomi päättää osallistua valvontatoimiin.

- On heidän asiansa päättää jos haluavat olla mukana aseistettuna oman turvallisuutensa takia, sanoo Islannin valtiovarainministeri Steingrimur Sigfusson.

Sigfusson osallistui Helsingissä Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan ulkoministerien kokoukseen, joka pidettiin Pohjoismaiden neuvoston istunnon yhteydessä.

Ulkoministeri Erkki Tuomioja puolestaan ei halunnut täsmentää MTV3:n uutisten saama tietoa siitä, että osallistuessaan Suomi toteuttaisi ilmavalvontaa Ruotsin tavoin ilman aseita.

- Sehän ei ole vielä tieto, se on mahdollisuus. Se on joko niin, että kone on normaalivarustuksessa tai sitten ilman. Itse en näe siinä mitään ongelmaa suuntaan tai toiseen, koska kyseeseen ei tule aseiden käyttö, Tuomioja toteaa.

Hän kiistää, että Suomi ja Ruotsi olisivat aseistuskysymyksessä eri linjalla.

- Kaikki koneet lentävät siellä samanlaisella varustuksella, ulkoministeri sanoo.

Suomi ja Ruotsi ovat myös antamassa Islannille omat näkökulmansa sisältävät kirjeet. Islannin Sigfusson ei halunnut kommentoida niiden sisältöä.

- En voi keskustella tästä ennen kuin olemme saaneet ne muodollisesti. Käymme sitten ne läpi tietääksemme mitä Suomi ja Ruotsi haluavat, hän muotoilee diplomaattisesti.

Sigfusson kuuluu vasemmistolaiseen Vasemmistovihreään liikkeeseen VG:hen. VG vastustaa Islannin jäsenyyttä Natossa sekä maan omien asevoimien perustamista. Islanti liittyi sotilasliittoon 1949. Se on ainoa Nato-maa jolla ei ole varsinaisia omia asevoimia.

Yhdysvallat poistui lentotukikohdastaan Keflavikista 2006, minkä jälkeen Islannin Nato-liittolaisten koneet ovat aika ajoin partioineet sen ilmatilassa.

Helsingissä koolla olleet Pohjoismaiden ministerit korostivat, että Suomen ja Ruotsin mukaantulossa olisi kyse Pohjoismaiden sotilas- ja turvallisuuspoliittisen yhteistyön tiivistämisestä.

Katso Janne Hopsun juttu (Seitsemän uutiset 31.10.2012)