Ilmastonmuutos lisännee papujen viljelyä Suomessa

Ilmaston lämpeneminen avaa uusia mahdollisuuksia suomalaiselle viljelylle, kun kasvien hyödynnettävissä oleva kasvukausi pitenee ja talvien leudontuessa edellytykset syysmuotojen viljelyyn paranevat.

Professori Pirjo Peltonen-Sainio MTT:stä visioi, että ilmaston lämpenemisen myötä nykyisiä päätuotantokasveja voidaan viljellä yhä pohjoisemmassa, ja sadot kasvavat merkittävästi.

- Parin vuosikymmenen kuluttua Oulun korkeudella on mahdollista korjata jopa samankokoisia ohrasatoja kuin Etelä-Suomessa nyt.

- Lisäksi vähän viljeltyjen lajien, kuten rapsin, herneen ja härkäpavun tuotanto voi kasvaa laajaksi, sillä niiden sadontuottokyky paranee ja ne ovat hyödyllisiä viljelykierrossa.

Syyslajien merkitys kasvaa

Nykyisin syrjässä olevista viljelykasveista syysvehnä ja ruisvehnä yleistyvät ensimmäisinä lähivuosikymmenien aikana. Niiden kilpailuetu on hyvä sadontuottokyky. Syysmuodot ovat tärkeitä tulevaisuudessa, koska niiden talviaikainen kasvipeitteisyys vähentää yleistyvien syys- ja talvisateiden aiheuttamia eroosio- ja huuhtoumariskejä.

- Kuluvan vuosisadan jälkipuoliskolla Suomen talvet leudontuvat samanlaisiksi kuin nykyään Etelä-Ruotsissa ja Tanskassa. Näillä alueilla yleisesti viljellyt, kevätmuotojaan enemmän satoa tuottavat syysrapsi, -ohra ja -kaura rantautunevat myös Suomeen vuosisadan puolivälin jälkeen, Peltonen-Sainio arvioi.

Myös muiden nykyviljelyssämme alihyödynnettyjen lajien, kuten tattarin, pellavan, hampun, auringonkukan ja lupiinin, viljelyedellytykset paranevat kasvukausien lämmetessä. Uusista lajeista maissin viljely säilörehuksi onnistuu tulevaisuudessa laajoilla alueilla Etelä-Suomea, joskin viljelyvarmasti vasta vuosisadan loppupuolella – jyvämaissin ei vielä silloinkaan.

– Tekemämme kartoituksen perusteella peltojemme lajisto voisi olla merkittävästi nykyistä monimuotoisempi.

(MTV3)

Lue myös:

    Uusimmat