Ilmastoneuvottelijat koolle Qatariin – päästövähennykset kaukana tavoitteista

– Siellä pitäisi saada sopimus viimeisteltyä Kioton toisesta sopimuskaudesta, mikä ei ehkä ole päästöjen vähentämisen kannalta kovin merkityksellinen, mutta sillä on iso symbolinen arvo, sanoo tutkija Antto Vihma Ulkopoliittisesta instituutista.

Kioton toiseen kauteen osallistuvat muun muassa EU ja Australia. Sen sijaan Japani ja Kanada ovat jäämässä pois. Kioton jatko on tärkeä sen takia, että ainakin joku päästövähennyssopimus pysyy voimassa kunnes kaikkia maita sitova sopimus saadaan valmiiksi vuonna 2015.

– Ehkä Kioton jatkoa voi ajatella askeleena kohti globaalia sopimusta. Päästöthän pitäisi saada globaalisti laskuun jo vuonna 2015. Kioton toiselle kaudelle pitäisi saada mukaan mahdollisimman laaja joukko maita ja mahdollisimman kunnianhimoiset päästövähennystavoitteet, toivoo suojeluasiantuntija Hanna Hakko Suomen luonnonsuojeluliitosta.

Ilmasto lämpenee vauhdilla

Maailman valtioiden ei kuitenkaan uskota antavan uusia päästövähennyslupauksia Dohassa.

– Uusia lupauksia ei varmaan tänä vuonna nähdä, mutta on mahdollista, että lähivuosina ainakin muutamat isot toimijat pikkuisen petraa. Se tuskin tuo kokonaistavoitteita tieteen vaatimalle tasolle, mutta on kuitenkin askel parempaan suuntaan, ennakoi Antto Vihma.

Ympäristöjärjestöjen mielestä päästövähennystavoitteita pitäisi kiristää mahdollisimman pian.

– Nyt ollaan menossa kohti 3 asteen lämpenemistä. Jotta se voitaisiin välttää, teollisuusmaiden on annettava uusia päästövähennyssitoumuksia. Suomen tyyppisten maiden kohdalla puhutaan noin 40 prosentin päästövähennyksistä vuoteen 2020 mennessä, sanoo Hanna Hakko.

Viimeksi tällä viikolla Maailmanpankki varoitti neljän asteen lämpenemisestä tällä vuosisadalla. Ilmastoneuvotteluissa on asetettu tavoitteeksi lämpenemisen pysäyttäminen kahteen asteeseen.

Öljyntuottajamaa puheenjohtajana voi olla riski

Dohassa pidettävään YK:n ilmastokokoukseen odotetaan 17 000 osanottajaa.

Tämänvuotista ilmastokokousta on luonnehdittu siivouskokoukseksi. Siellä pitäisi saada päätökseen vanhat kesken olevat asiat, jotta uuden kaikkia sitovan ilmastosopimuksen valmistelu voisi alkaa.

Viime vuonna Durbanin kokouksessa sovittiin, että uusi kaikkia maita sitova ilmastosopimus valmistuu 2015 ja tulee voimaan 2020.

YK:n ilmastokokous järjestetään nyt ensimmäistä kertaa öljyntuottajavaltiossa ja se tuo omat riskinsä.

– Sillä saattaa olla iso merkitys, koska ihan loppuvaiheessa kokouksen puheenjohtajalla on iso rooli. Tässä on ehkä vaarana, että öljynviejämaa Qatarilla ei oo sitä kunnianhimoa näitä kovimpia neuvottelukysymyksiä viedä siellä lopussa eteenpäin, pelkää Antto Vihma.