Ilmastokokouksessa päästiin sopuun päästörajoituksista

YK:n ilmastokokous päättyi Argentiinan pääkaupungissa Buenos Airesissa tänä aamuna paikallista aikaa koko yön kestäneiden sitkeiden neuvottelujen jälkeen. Kokouksen yksi tärkeimmistä päätöksistä oli, että aikataulu ns. joustomekanismien pelisäännöistä sovittiin.

Niin ikään EU:n tärkeänä pitämä yhteisten toimien kehittäminen saatiin mukaan kokouksen työohjelmaan. Sen sijaan koko kaksiviikkoisen kokouksen ajan hiertänyt kysymys kehitysmaiden tiukemmasta sitomisesta saastepäästöjen vähentämiseen lykkääntyi tulevaisuuteen. Ympäristöministeri Pekka Haavisto (vihr.) oli tyytyväinen ilmastokokouksen tuloksiin. Hänen mielestään EU saavutti päätavoitteensa.

EU:n tärkeinä pitämien yhteisten toimien kehittämisessä päästiin eteenpäin. Erityisesti Saksan, Ranskan, Tanskan ja Suomen tiukasti ajamat yhteiset toimet otettiin mukaan työohjelmaan. Niiden kokonaisvaltaista selvittämistä varten asetettiin erityinen työryhmä EU:n kannan mukaisesti. Yhteisiä toimia ovat mm. ympäristöverot sekä maatalouden, liikenteen, energiapolitiikan ja jätehuollon määräykset. Yhteisistä toimista sopiminen oli EU:n mukaan tärkeätä, ettei mikään valtio saisi muihin nähden kohtuutonta kilpailuetua. Yhdysvallat puolestaan vastusti niitä sanoen, että vastuu kuuluu yksittäisille yrityksille eikä valtioille.

Joustomekanismit päätetään seuraavassa kokouksessa

Periaatteet ns. joustomekanismien eli päästökaupan, yhteistoteutuksen ja puhtaan kehityksen mekanismien pelisäännöiksi valmistunevat seuraavaan ilmastokokoukseen mennessä, joka pidetään vuoden kuluttua. Keskustelussa pelisäännöistä EU edellytti, että joustoille asetetaan konkreettinen katto eli vain tietty osa teollisuusmaita velvoittavista kasvihuonekaasujen päästövähennyksistä on mahdollista toteuttaa muualla kuin kotimaassa. Asia kirjattiin päätöksiin, vaikka erityisesti Yhdysvallat, Kanada, Japani, Venäjä ja Norja vastustivat katon asettamista.

Erityisesti Yhdysvallat on ajanut vapaata päästökauppaa. Päästökaupassa yritys tai maa, joka on selviytynyt päästövelvoitteistaan yli tavoitteen, voisi myydä tämän ylijäämän heikommin selviytyneelle. EU on edellyttänyt myös toimien riittävää valvontajärjestelmää.

Muita Kiotossa sovittuja joustomekanismeja ovat ns. yhteistoteutus ja puhtaan kehityksen mekanismit (CDM). Yhteistoteutuksessa teollisuusmaa voi investoida toisen kehittyneen maan alueella toteutettavaan päästöjä vähentävään hankkeeseen ja lukea näin syntyneen päästövähennyksen hyväkseen. CDM:ssä puolestaan teollisuusmaat rahoittaisivat päästöjä vähentäviä projekteja kehitysmaissa.

Kehitysmaat mukaan sitoumuksiin vähitellen

Kokous alkoi kaksi viikkoa sitten kiistalla, kun puheenjohtajamaa Argentiina esitti ohjelmaan kohtaa, jossa käsiteltäisiin myös kehitysmaiden sitoutumista mukaan päästöleikkauksiin. Kehitysmaiden ryhmä G77 ja Kiina tyrmäsivät tämän jyrkästi. Taustalla oli etenkin Yhdysvaltain halu sitoa kehitysmaat mukaan. Asiaan ei sittemmin kokouksen aikana enää virallisesti palattu.

Ministeri Haaviston mielestä oli kuitenkin myönteistä, että tärkeä kehitysmaa Indonesia sekä Armenia ja Kazakstan ilmoittivat olevansa vapaaehtoisesti valmiit liittymään Kioton ilmastosopimukseen seuraavassa kokouksessa. Myös Argentiina on ensi vuonna tulossa vapaaehtoisesti mukaan päästövähennyksiin, kertoi maan presidentti Carlos Menem puheessaan kokoukselle. Näin on saatu pää auki kehitysmaiden mukaantulon osalta. Haaviston mielestä Kioton sopimuksen uskottavuuden kannalta oli myös tärkeää, että Yhdysvallat allekirjoitti Kioton ilmastopöytäkirjan Buenos Airesin kokouksen aikana.

Sopimuksen sitoumukset eivät riitä

Buenos Airesin kokouksessa kaikki olivat ympäristöministeriön mukaan yksimielisiä siitä, etteivät ilmastosopimukseen sisältyvät sitoumukset ole riittäviä. Maiden raporteista koottujen arvioiden mukaan teollisuusmaiden yhteiset kasvihuonekaasujen päästöt olivat vuonna 1995 vähentyneet noin 4,6 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Vuosituhannen vaihteessa teollisuusmaiden yhteiset päästöt ovat noin kolme prosenttia vuoden 1990 tason alapuolella, mutta jo vuoteen 2010 mennessä päästöt kasvavat jopa kahdeksan prosenttia, ellei mihinkään toimiin ryhdytä.

-Yhteinen näkemys on, että tieteellisen arvioinnin pohjalta on tehtävä poliittiset johtopäätökset ja mahdollisesti tarkistettava pikaisellakin aikataululla uudet, Kioton tavoitteita kunnianhimoisemmat päästövähennystavoitteet, sanoi ministeri Haavisto.

Seuraava YK:n ilmastosopimuksen osapuolikokous päätettiin pitää syksyllä 1999 eli Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella. Kokouspaikaksi on ollut tarjolla Jordanian pääkaupunki Amman, mutta myös YK:n ilmastosihteeristön päämaja Bonn on mahdollinen.
(STT)

Lue myös:

    Uusimmat