Ilman häkäpitoisuudet laskeneet Suomessa

Häkäpitoisuudet alittavat selvästi ilmanlaadun raja-arvon koko Suomessa. Puolet häkäpäästöistä syntyy edelleen liikenteessä.

Ilman hiilimonoksidi- eli häkäpitoisuudet ovat laskeneet selvästi 1990-luvulla autojen häkäpäästöjen vähenemisen takia. Silti autoliikenne aiheuttaa puolet Suomen häkäpäästöistä ja vaikuttaa merkittävimmin kaupunkien häkäpitoisuuksiin.

Ilmatieteen laitoksen mukaan häkäpitoisuudet alittavat selvästi ilmanlaadun raja-arvon kaikkialla Suomessa. Myös ilman bentseenipitoisuudet ovat Suomessa pieniä.

Kotitalouksien, maatalouden ja palvelusektorin puulämmitys aiheuttaa yli puolet bentseenipäästöistä. Kaupunkialueilla bentseenipitoisuuksiin vaikuttavat merkittävimmin liikenteen päästöt.

Ilmatieteen laitos teki alustavan arvioinnin häkä- ja bentseenipitoisuuksien tasoista Suomessa ympäristöministeriön toimeksiannosta. Tasoja verrattiin EU:n ilmanlaadun direktiivien sisältämiin ihmisten terveyden suojelemiseksi annettuihin raja-arvoihin ja arviointikynnyksiin. Arvioinnin perustana käytettiin vuosien 1997-2001 ilmanlaadun mittauksia.

Häkäpitoisuus nousee satunnaisesti

Tutkimustulosten mukaan ilman häkäpitoisuus nousee satunnaisesti esimerkiksi talvella suurimpien kaupunkien vilkkaasti liikennöidyillä keskusta-alueilla.

- Mutta raja-arvoa ei ole enää viime vuosina missään ylitetty, kertoo tutkimusryhmän päällikkö Harri Pietarila Ilmatieteen laitokselta.

Arvioinnin tuloksia hyödynnetään mm. määriteltäessä, millä tavalla ilmanlaadun seuranta järjestetään, ja mitä menetelmiä käytetään. Etenkin bentseenin pitoisuusarvioita tulisi Ilmatieteen laitoksen mukaan tarkentaa kehittämällä päästöjen arviointimenetelmiä, sekä tekemällä eri alueilla lisää pitoisuusmittauksia ja mallilaskelmia.

Nyt valmistuneen alustavan arvioinnin yhteydessä tehtiin ensimmäisen kerran bentseenin päästöarvio Suomelle ja kehitettiin bentseenipitoisuuksien arvioimiseksi leviämismallimenetelmiä.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat