Illanvirkuille siirtyminen kesäaikaan on liikaa

- Ei kellojen siirtämisessä ei ole mitään järkeä, päinvastoin kellojen siirtämisestä voi olla osalle haittaa. Moni huomaa sen väsymyksenä ja unettomuutena, kuvaa Partonen.

Sanotaan, että talviaika on niin sanottu normaaliaika, joka on auringon mukaan mitattu, mutta kesäaika on keinotekoinen. Partonen uskoo unitutkijoiden olevan samaa mieltä kanssaan kesäajan tarpeettomuudesta.

- Etenkin vanhemmat ihmiset kärsivät pienestäkin aikataulun muutoksesta, vaikka kyse olisi vain tunnista. Sama ilmiö on havaittu vuorotyötä tekevillä - vanhemmiten aikataulun muutokset tuntuvat enemmän, ja ongelma tulee esiin esimerkiksi unettomuutena. Elimistön sisäisestä kellosta on jousto hävinnyt, Partonen selvittää.

Jotkut eivät tunne kropassaan mitään

Toiset selviävät kellon siirtämisestä helpommalla kuin toiset, jotka saattavat tuntea sen kropassaan pitkäänkin. Jotkut eivät saa minkäänlaisia oireita. Alle kouluikäiset lapset, murrosikäiset ja vanhukset kärsivät ajan muuttamisesta eniten.

- Jotkut ovat yksinkertaisesti herkempiä kuin toiset ja uni-valve-rytmi saattaa muuttua pitemmäksikin aikaa. Tämä johtuu siitä, että kesäaikaan siirryttäessä illoista tulee valoisia, mikä taas pyrkii viivästyttämään nukkumaanmenoaikaa. Jos ei sitten seuraavina päivinä ole mahdollisuus nukkua pitkään aamulla, unirytmi menee yleensä sekaisin, Partonen selvittää.

Saksassa on tehty kesäaikaan siirtymisestä unitutkimus, jossa oli mukana yli 50 000 ihmistä. Sen mukaan illanvirkut ihmiset kärsivät ylivoimaisesti eniten kesäaikaan siirtymisestä. Illanvirkut eivät saaneet kesäajasta kiinni lainkaan koko kesän aikana.

- Heidän uni- valverytminsä ei asetu tämän siirtymän jälkeen kohdalleen enää ollenkaan. Illanvirkuilla uni korjaantuu vasta siirryttäessä takaisin talviaikaan. Talviaikaan siirtyminen taas on aamuvirkuille vaikeampaa. Tässä kaksi kertaa vuodessa rasitetaan tarpeettomasti ihmisen sisäistä kelloa, Partonen ihmettelee.

Tapaturmia ja liikenneonnettomuuksia enemmän

Jotkut tutkijat jopa väittävät, että kellojen siirron aiheuttamat ongelmat näkyvät pienenä piikkinä tapaturmien ja liikenneonnettomuuksien määrässä.

- Olemme tutkineet asiaa Suomessakin, mutta emme ole pystyneet osoittamaan asiaa todeksi. Kanadassa on tutkittu sitä, että pienet liikenneonnettomuudet, joissa siis ei tullut sen suurempia vahinkoja, todellakin lisääntyivät kesäaikaan siirtymisen jälkeen, kertoo Partonen.

Partosen mielestä kesäaikaan siirtymisen oletetut hyödyt - energian säästö ja ihmisten vapaa-ajan lisääntyminen - ovat jääneet toteen näyttämättä. Kesäaikaan siirtymistä ollaankin aikoinaan perusteltu yhteiskunnallisesti juuri valaistukseen käytettävän energian säästämisellä.

Voiko kesäaikaan siirtymistä sitten mitenkään helpottaa?

- Koska illat ovat valoisammat, kannattaa käyttää pimennysverhoja makuuhuoneessa, jolloin uni tulee helpommin. Iltaan ei myöskään kannata kasata liikaa menoja, jotka pitävät pitkään virkeänä, vaan ilta-aikaa kannattaisi pikemminkin rauhoittaa, tiivistää Partonen.

Kesäaikaan on siirrytty maaliskuun viimeisensä sunnuntaina vuodesta 1981 lähtien. Tätä ennen kesäaikaa oli kokeiltu vuonna 1942.

(MTV3)

Vastaa MTV3:n nettikysymykseen: Pidätkö kesäaikaan siirtymistä tarpeellisena?