Ikääntyneet jatkavat töissä entistä pitempään

Vuoden 2005 työeläkeuudistus pyrkii nostamaan keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää 2-3 vuodella pitkän ajan kuluessa. Eläkeuudistuksen vaikutus näkyy tilastoissa jo kahden ensimmäisen vuoden jälkeen, kehityspäällikkö Jari Kannisto Eläketurvakeskuksesta arvioi. Hän sanoo, että eläkeuudistuksen tavoitteet toteutuvat tällä vauhdilla jopa arvioitua nopeammin.

Eläkeuudistuksen ensimmäisenä vuonna 2005 eläkkeellesiirtymisikä ei noussut, koska tänä poikkeusvuonna kolme ikäluokkaa - 1940, 1941 ja 1942 syntyneet - saavutti yhtä aikaa vanhuuseläkeiän. Noin 11 000 työntekijää käytti hyväkseen mahdollisuutta aikaistaa eläkkeelle siirtymistään. Heti seuraavana vuonna 2006 eläkkeelle siirtymisikä nousi 0,3 vuotta.

- Myönteiseen kehitykseen ovat vaikuttaneet suotuisan taloustilanteen lisäksi varhaiseläkkeisiin tehdyt muutokset, tutkimuspäällikkö Eila Tuominen Eläketurvakeskuksesta sanoo.

Samansuuntainen vaikutus on ollut myös muilla politiikkatoimilla kuten työelämän kehittämisohjelmilla, joilla on pyritty vaikuttamaan työnantajien ja työntekijöiden asenteisiin.

Työttömyysputkea ei käytetä entiseen malliin

Ikääntyneitä ei tuupata eläkeputkeen yhtä tiuhaan kuin 1990-luvulla. Tämä näkyy muun muassa 60 vuoden ikää lähestyvien työttömien väestöosuuksissa. Ikääntyneiden asemaa työmarkkinoilla parantaa myöhemmin syntyneiden ikäluokkien pienuus. Varttuneita tarvitaan yhä laajemmin, kun työelämään tulee vuosittain vähemmän uusia työntekijöitä kuin sieltä poistuu eläkkeelle.

- Lisätyövoimaa tarvitsevissa yrityksissä suhtaudutaan myönteisimmin ikääntyneiden työllistämiseen ja työssä jatkamisen tukemiseen, Tuominen kertoo.

Eläkeuudistus palkitsee korotetulla eläkekertymällä niitä, jotka päättävät jatkaa työssäkäyntiä 63 vuotta täytettyään. Sekä tutkimusten että tilastojen mukaan vanhuuseläkeiässä työskentely näyttää kiinnostavan suomalaisia. Runsas neljännes ikääntyneistä palkansaajista ja yli puolet yrittäjistä oli aikeissa jatkaa työssäkäyntiä 63 ikävuoden jälkeen, Joustava eläkeikä -tutkimuksesta ilmenee. Eniten vastaajia askarrutti oma terveydentila. Se koettiin työssä jatkamsien suurimmaksi rajoitteeksi.

- Ne jotka jatkavat työelämässä keskimääräistä pidempään ovat terveydeltään hyväkuntoisia ja työhön motivoituneita. Korkeasti koulutetut näyttäisivät olevan yksi tällainen pitkään työelämässä jatkava, Tuominen erittelee.

Työaloittaista tietoa on melko vähän, mutta arvioidaan, että kuntien palveluksesta jäädään eläkkeelle nuorempina kuin yksityiseltä sektorilta tai valtiolta.

(MTV3-STT)